Uusi Reilun kaupan merkintä mahdollistaa viherpesun

Reilun kaupan merkki ei ole enää vain Reilun kaupan merkki. Lähitulevaisuudessa kauppoihin tulee tekstiilejä ja vaatteita, joissa voi olla kolmea erilaista Reilun kaupan merkkiä: tuttuja Reilun kaupan puuvilla -sertifiointimerkittyjä tuotteita, mutta myös Reilun kaupan puuvillan raaka-ainesertifiointiohjelma-merkinnällä tai Reilun kaupan tekstiilituotantomerkillä varustettuja tuotteita.

Reilun kaupan merkit

Näille kaikille kolmelle merkille on syynsä (ja siitä alempana lisää), mutta kuluttajien elämää tämä ei tee helpommaksi. Nopealla vilkaisulla kaikki nämä merkinnät tuotteen riippulapussa saattavat näyttää samalta, mutta todellisuus on muuta. Tämä teksti, joka pyrkii avaamaan käsitteitä ja ongelmakohtia, on jokseenkin pitkä ja monimutkainen – mutta sitä ovat uudet merkinnätkin.

Reilun kaupan puuvillan myynti sakkaa

Reilun kauppa on jo vuodesta 2004 saakka parantanut konkreettisesti puuvillan viljelijöiden asemaa. Tämä on erinomainen asia.

Mutta. Tilanne tällä hetkellä ei ole ruusuinen. Reilussa kaupassa on mukana 66 000 puuvillan pienviljelijää, mutta he saavat tällä hetkellä myytyä vain noin 40 prosenttia tuottamastaan puuvillasta Reilun kaupan markkinoille (lähde). Eli toisinsanoen heidän viljelyksistään 60% menee “tavallisille” markkinoille, jolloin ei ole takeita siitä, että viljelijät saisivat reilun korvauksen työstään.

Näkisin, että yksinkertainen syy sille, miksi vain 40% menee Reilun kaupan markkinoille, on siinä, että Reilun kaupan säännöt ovat tiukat. Reilun kaupan puuvilla -sertitifoinnissa pitää valmis tuote olla valmistettu 100-prosenttisesti Reilun kaupan puuvillasta (ja tuotteessa vähintään 50% puuvillaa), joka täytyy olla täysin jäljiteltävissä. Monikaan iso vaateyritys ei ole valmis jäljittämään koko tuotantoketjuaan.

Uusi raaka-ainesertifiointiohjelma ja viherpesun mahdollisuus

Reilu kauppa on kehittänyt tähän ongelmaan ratkaisuksi raaka-ainesertifiointiohjelman. No kuulostaapa hyvältä! Ja onhan se, koska tätä kautta Reilu kauppa saa myytyä suuremmalle joukolle yrityksiä Reilun kaupan puuvillaa, jolloin myös suurempi osuus Reilun kaupan viljelijöiden puuvillasta saadaan myytyä takuuhintaan. Eli ehdottomasti hyvä asia viljelijöille.

Reilu kauppa kirjoittaa kauniisti tiedotteessaan, että uusi Reilun kaupan raaka-ainesertifiointiohjelma luotiin, jotta “Reilun kaupan puuvillan hankinta vastaisi yhä useamman yrityksen strategisiin tavoitteisiin”. Eli jos tämän korulauseen avaa karummalle kielelle, vaikuttaisi siltä, että Reilu kauppa “joutui” tekemään uuden kevyemmän sertifioinnin, jotta isotkin yritykset lähtisivät mukaan, sillä ilmeisesti todella harva yritys on valmis noudattamaan perinteisen Reilun kaupan puuvilla -sertifioinnin kriteerejä. Ja miksipä ei yritykset tähän lähtisi – nyt ne pääsevät pienemmällä kynnyksellä käyttämään Reilun kaupan logoa. Harva kuluttaja varmaan huomaa eroa, että onko tuotteessa logo liittyen raaka-ainesertifiointiohjelmaan vai onko kyseessä Reilun kaupan puuvilla -sertifiointimerkki.

Uuteen Reilun kaupan raaka-ainesertifointiohjelmaan on lähtenyt myös suomalainen Torstai, joka on osa Luhta Sportwear Companya. Tämä on yrityksestä hyvä pelinavaus ja yksi askel parempaan, ja toivottavasti tämä johtaa tulevaisuudessa vielä suurempiin vastuullisuustekoihin koko yrityksessä. Ongelmalliseksi tämän tekee asiasta viestiminen. Asiasta voi saada helposti väärän kuvan, sillä eroja Reilun kaupan merkkien välillä on hankala ymmärtää. Seuraavassa tästä esimerkki.

Etelä-Suomen Sanomat uutisoi  Reilun kaupan ja Torstain yhteistyöstä otsikoinnilla “Ensimmäisenä maailmassa: Luhdan Torstai-merkki alkaa käyttää reilun kaupan puuvillaa.”

Torstai ei ole missään nimessä ensimmäinen merkki maailmassa, joka alkaa käyttää Reilun kaupan puuvillaa. Jo vuosia ja vuosia monilla sporttivaatemerkeillä on ollut mallistossaan Reilun kaupan puuvilla –sertifioituja tuotteita – eli vaatteita, jotka ovat tehty 100% Reilun kaupan puuvillasta. Yksi tällainen sporttimerkki on esimerkiksi Patagonia.

Mutta on totta, että Torstai on maailman ensimmäinen urheiluvaatemerkki, joka on mukana Reilun kaupan raaka-ainesertifioinnissa – eli Torstai kyllä käyttää Reilun kaupan puuvillaa, mutta eri kriteerein kuin Reilun kaupan puuvillan käyttö vaatteessa on totuttu ymmärtämään. Torstai on mukana uudessa ohjelmassa, jonka kautta Luhta Sportswear company “on sitoutunut kasvattamaan Reilun kaupan puuvillan hankintoja vähintään sadalla prosentilla seuraavan viiden vuoden aikana”. Sadalla prosentilla kasvu siis tarkoittaa määrän tuplaamista. Mutta sitä ei kerrota, kuinka suuri määrä on alunperin, joten ei tiedetä, puhutaanko merkittävistä summista vai vain pienestä osuudesta.

Tämä Etelä-Suomen Sanomien otsikointi ei toki ole Luhta Sportswear Companyn vastuulla, vaan toimittaja on otsikossa oikonut kulmia tai ehkäpä merkintöjen ero ei ole auennut toimittajallekaan.

Kaiken kaikkiaan raaka-ainesertifiointiohjelma antaa laajemmat mahdollisuudet käyttää Reilua kauppaa yrityksen viestinnässä löyhemmillä kriteereillä. Reilu kauppa antaa yritykselle vain ohjenuorat siitä, miten asiasta saa ja tulee viestiä, mutta tiedon oikeellisuus jää yrityksen vastuulle.

Ongelmat raaka-ainesertifointiohjelmassa

Suurin ongelma tässä on avoimuuden puute. Uusi raaka-ainesertifiointiohjelma ei velvoita yrityksiä kertomaan määriä, kuinka paljon Reilun kaupan puuvillaa on hankittu, tai edes kokoluokkaa, kuinka paljon tämä määrä on suhteellisesti koko yrityksen käyttämästä puuvillasta. Torstai-merkin Tomi Svensson ei ollut valmis näitä asioita heidän toiminnastaan kertomaan – eikä hän ole veloitettu kertomaankaan, sillä ne ovat sopimussalaisuuksia. Tässä herääkin kysymys, miksi Reilu kauppa on laatinut tällaiset säännöt, jotka mahdollistavat avoimuuden puutteen?

Yritys ei ole myöskään velvoitettu avaamaan tuotantoketjuaan tai jäljittämään Reilun kaupan puuvillan matkaa kuin vain kehräämöön saakka. Raaka-ainesertifioitua Reilun kaupan puuvillaa voidaan sekoittaa tavalliseen puuvillaan, toisin kuin Reilun kaupan puuvilla -sertifioituja tuotteita.

Reilun kaupan puuvilla -sertifiointi takaa, että kyseiseen tuotteeseen käytetty puuvilla on 100% Reilun kaupan puuvillaa. Raaka-ainesertifiointi takaa, että kyseisen tuotteen valmistanut yritys on ostanut Reilun kaupan puuvillaa tietyn määrän, mutta tätä Reilun kaupan puuvillaa ei ole välttämättä käytetty tässä kyseisessä tuotteessa, jonka riippulapussa merkintä raaka-ainesertifointiohjelmasta.

Kunnianhimoinen Reilun kaupan tekstiilituotantomerkki

Vähemmälle uutisoinnille Suomessa on jäänyt se, että Reilu kauppa on lanseerannut samoihin aikoihin raaka-ainesertifiointiohjelman kanssa myös kunnianhimoisemman tavoitteen, nimittäin tuoda markkinoille tuotteita, joiden koko tuotantoketju noudattaa Reilun kaupan kriteerejä. Nythän Reilun kaupan merkki on tekstiileissä tarkoittanut vain puuvillan viljelyn osuutta – ei koko tuotantoa.

Tämä merkki on englanniksi “Fairtrade Textile Production Mark” ja vapaasti suomennettuna “Reilun kaupan tekstiilituotantomerkki”. Kesällä 2016 julkaistiin kolme ensimmäistä yritystä (3Freunde, Shirt for Life ja Melawear), jotka lähtevät pilotoimaan tämän merkin käyttöä. Näin ollen ensimmäiset tätä merkkiä kantavat tuotteet tulevat markkinoille lähivuosina. Koskakohan nähdään ensimmäinen suomalainen yritys tässä mukana?

Reilun kaupan tulevaisuus?

Näissä uusissa Reilun kaupan avauksissa on sekä hyvää että huonoa. On hienoa, että saadaan sertifiointi, joka kattaa koko tuotantoprosessin, eikä vain puuvillan viljelyä. Mutta huolestuttavaa on se, että Reilu kauppa on lanseerannut raaka-ainesertifointiohjelman, joka voi pahimmassa tapauksessa vesittää uskottavuuden koko Reilun kaupan kattobrändiltä.

Arvostan todella paljon sitä työtä, mitä Reilu kauppa on tehnyt eettisyyden puolesta ja ymmärrän täysin, että pitää löytää keinoja, jotta myyntimääriä saadaan kasvatettua. Mutta jos tämä tapahtuu sillä kustannuksella, että menetetään avoimuus ja mahdollistetaan viherpesu, ollaan heikoilla jäillä.

Mikä merkki on mikä?

Seuraavassa avattuna Reilun kaupan eri merkkien eroja. Asiaa hankaloittaa vielä se, että vakiintuneita suomenkielisiä nimiä ei vielä ole näille uusille merkeille, joten laitan alle myös merkkien alkuperäiset, englanninkieliset nimet.

Reilu kauppa
REILU KAUPPA
Englanniksi: Fair trade

Yleinen logomerkki Reilulle kaupalle. Reilussa kaupassa viljelijöille maksetaan vähintään takuuhinta, joka kattaa ympäristön ja ihmisten kannalta kestävän tuotannon kustannukset. Suurtilojen työntekijät saavat vähintään lakien mukaista ja asteittain nousevaa palkkaa, asialliset työolot ja oikeuden liittyä ammattiyhdistyksiin. Takuuhinnan lisäksi maksetaan Reilun kaupan lisää, joka on tarkoitettu koko yhteisön hyväksi tehtäviin hankkeisiin. Viljelyssä huomioidaan myös ympäristö – viljely on ympäristön kannalta kestävää ja luonnon monimuotoisuutta vaalitaan.

REILUN KAUPAN TUOTESERTIFIOINTIMERKKI
REILUN KAUPAN PUUVILLA -SERTIFIOINTIMERKKI
Englanniksi: The Fairtrade Mark

Tämä merkki takaa sen, että valmiissa tuotteessa on käytetty 100-prosenttisesti Reilun kaupan puuvillaa (ja tuotteessa itsessään on vähintään 50% puuvillaa). Tuotteessa käytetty puuvilla täytyy olla täysin jäljitettävissä. Tämä on se tutumpi ja kauemmin käytössä ollut sertifiointi, joka kattaa puuvillan viljelyn, ei koko tuotantoprosessia.

REILUN KAUPAN RAAKA-AINESERTIFIOINTIMERKKI
REILUN KAUPAN PUUVILLAN RAAKA-AINESERTIFIOINTIOHJELMA
Englanniksi: The Fairtrade Cotton Program

Tämä merkki tarkoittaa, että yritys on mukana Reilun kaupan raaka-ainesertifiointiohjelmassa. Yritys ja Reilu kauppa ovat tehneet sopimuksen siitä, kuinka paljon yritys ostaa Reilun kaupan puuvillaa ja kuinka paljon yritys on sitoutunut nostamaan hankintoja viisivuotisen sopimuskauden aikana. Raaka-ainesertifiointiohjelmassa ei ole sovittuja minimimääriä, kuinka paljon yrityksen tulee ostaa Reilun kaupan puuvillaa, vaan määrä sovitaan tapauskohtaisesti. Ohjelma ei myöskään velvoita yritystä kertomaan määriä.

Jos tuotteen riippulapussa on tämä merkki, se takaa, että yritys on hankkinut Reilun kaupan puuvillaa saman verran kuin vaatteen tuotemerkki käyttää puuvillaa mallistossaan. Tämän puuvillan yritys voi käyttää kyseisen tuotemerkin tuotteisiin tai mihin tahansa muuhun yrityksen tuotteeseen. Reilun kaupan puuvillaa voidaan sekoittaa tavanomaiseen puuvillaan tai muihin kuituihin. Raaka-aine ei tarvitse olla jäljitettävissä lopullisessa tuotteessa. Näin ollen kyseisessä tuotteessa, jossa on tämä merkki, ei välttämättä ole itsessään Reilun kaupan puuvillaa.

REILUN KAUPAN TEKSTIILITUOTANTOMERKKI
REILUN KAUPAN TEKSTIILITUOTANTOMERKKI 
Englanniksi: Fairtrade Textile Production Mark

Reilun kaupan tekstiilituotantomerkki takaa, että tuotteen koko tuotantoketju noudattaa Reilun kaupan kriteerejä. Erona Reilun kaupan merkkiin tässä on se, että tämä uusi merkki ei käsitä pelkästään puuvillan tuotantoa, vaan koko ketjun viljelystä valmiiseen tuotteeseen saakka. Myös muista kuiduista kuin Reilun kaupan puuvillasta valmistetut tuotteet voivat saada tämän merkin.


Lähteet / Reilun kaupan merkit: 1 / 2 / 3 / 4 / 5 / 6 /

Artikkelia varten on käyty keskustelua Reilun kaupan Riikka Karppisen ja Torstai-merkin Tomi Svenssonin kanssa.

23. September 2016 by Anniina
Categories: Eettinen vaate | Tags: | Leave a comment

Ei tekstiilejä kaatopaikalle – mitä kuluttajan pitää tehdä?

Uusi kaatopaikka-asetus, jonka mukaan yhtään tekstiilijätettä ei saa päätyä kaatopaikalle, tulee voimaan vuoden 2016 alusta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jatkossa tekstiilijäte poltetaan sähköksi ja uusiolämmöksi, mikä ei missään nimessä ole tehokkain tapa hyödyntää vaate, mutta paremman vaihtoehdon puutteessa “vähempi paha”.  Lue lisää Ylen uutisesta.

valkoista-tekstiilijate
Tulevaisuudessa toivottavasti saadaan aikaan tekstiilien kierrätysjärjestelmä, jossa vanhoista vaatteista saadaan raaka-ainetta uusiin vaatteisiin, mutta tämän järjestelmän ja teknologian puuttuessa, tässä muutama vinkki, mitä me voimme tällä hetkellä tehdä:

1. Osta vähän ja osta laatua. Näin pureudutaan ongelman alkulähteeseen eli siihen, että voisimme vähentää tekstiilijätteen määrää.

2. Jos vaate menee rikki, korjaa se.

3. Jos haluat eroon (ehjästä) vaatteesta, lahjoita hyväntekeväisyyteen tai myy kirpparilla.

4. Ja vasta viimeisenä oljenkortena: Jos vaate on niin huonokuntoinen, ettei sitä voi enää käyttää, korjata tai tuunata, laita se jätteisiin. Riippuen kotipaikkakunnastasi, lajitteluohjeet voivat vaihdella, joten tarkista tarkemmat ohjeet lajittelusta kotipaikkakuntasi jätehuollosta.

 

// Päivitetty 6.10.2015:
– Tekstiilijätelaki-sana muutettu sanaksi “kaatopaikka-asetus”, sillä kyseessä ei ole laki, vaan asetus, joka kattaa laajemman kokonaisuuden kuin vain tekstiilit.
– Tarkemmat lajitteluohjeet kannattaa tarkistaa kotipaikkakuntasi jätehuollosta.

13. September 2015 by Anniina
Categories: Kierrätys | Tags: , , | Leave a comment

The True Cost – dokumentti vaatteen todellisesta hinnasta

Toukokuussa 2015 julkaistu dokumentti The True Cost on tarina vaatteista: ihmisistä, jotka niitä käyttävät, ihmisistä, jotka niitä tekevät ja vaikutuksista, joita tuotannolla on niin ympäristöön kuin meihin kaikkiin. Vaatteiden hinnat ovat laskeneet vuosi vuodelta, mutta niiden vaikutukset ympäristöön ja ihmisiin ovat radikaalisti kasvaneet.  Tämä silmiä avaava dokumentti on ehdotonta katsottavaa ihan jokaiselle.

Dokkari on nähtävissä Suomen Netflixissä tai voit ostaa sen mm. iTunesista. Lue lisää mahdollisuuksista nähdä dokkari täältä.

24. July 2015 by Anniina
Categories: Videot / elokuvat | 2 comments

Vihreät Vaatteet suosittelee: parhaat kirjat vastuullisesta vaateteollisuudesta

VIhreät Vaatteet / kirjoja

Kun vuoden 2006 tienoilla aloin haalia tietoa vastuullisesta vaateteollisuudesta, ei aiheesta oltu kirjoitettu yhtään kattavaa opusta. Nyt asia on jo aivan toisin: vastuullisista vaatteista löytyy jo monta erittäin kiinnostavaa kirjaa englanniksi ja muutamia jo suomeksikin. Näistä seuraavassa parhaimpia:

Sustainable-Fashion

Kate Fletcher: Sustainable Fashion and Textiles: Design Journeys

Jos luet yhden kirjan vastuullisesta vaateteollisuudesta, lue tämä. Erittäin kattava tietopaketti laaja-alaisesti niin materiaaleista, tuotannosta kuin kierrätyksestäkin, mutta toisaalta kirjassa avataan kiinnostavasti myös vaateteollisuuden syvempiä ongelmia liittyen koko kulutuskulttuuriimme – eikä jäädä vain luettelemaan vain ongelmia, vaan tarjotaan myös ratkaisuja. Kirja julkaistu alunperin jo vuonna 2008, mutta vuonna 2014 kirjasta ilmeistyi täysin uusittu toinen painos.

hyvan-mielen-vaatekaappi-ratkaise-omat-vaatepulmasi-ja-samalla-globaalin

Rinna Saramäki: Hyvänmielen vaatekaappi

Vaikka kansi saattaa viedä mielikuvat chic lit -kirjoihin, on sisältö täyttä asiaa. Hauskasti ja innostavasti kirjoitettu kirja siitä, miten jokainen meistä voi ottaa askeleita kohti vihreämpää vaatekaappia.

apracticalguidetosustainablefashion

Alison Qwilt: A practical guide to sustainable fashion

Kuten nimikin jo kertoo, kirja antaa laaja-alaisen läpileikkauksen vastuullisesta vaatteesta, erityisesti suunnittelijan näkökulmasta.

puuvillan_likainen_tarina

Gunilla Ander: Puuvillan likainen tarina

Kirja avaa mielenkiintoisesti niin ekologisia, eettisiä kuin erityisesti maailmanpolitiikkaan kytkeytyneitä pulmia, joita puuvillan viljelyyn liittyy maailmanlaajuisesti.

thesustainablefashionhandbook

Sandy Black: The Sustainable Fashion Handbook

Suuri kirja pitää sisällään suurta asiaa: paljon ajatuksia vaateteollisuuden nykytilasta ja uusista visioista. Visuaalisesti mielenkiintoinen kirja, jossa paljon esimerkkejä tuotemerkeistä ja suunnittelijoista kauniilla kuvilla höystettynä.

//

Osaa näistä kirjoista löytyy Suomestakin kirjakaupoista ja kirjastoista. Jos satut sijaitsemaan lähellä Lahtea, näitä ja monia muita kirjoja voi laitana pyörittämästäni Nurmi-vaatelainaamosta, jossa tarjolla Nurmi-merkin vaatteiden lisäksi laaja kattaus kirjoja liittyen vastuulliseen vaateteollisuuteen.

nurmi-clothing-library-vihreatvaatteet

20. March 2015 by Anniina
Categories: Kirjat | Tags: , , , | 5 comments

Kierrätetty kahvikapselimekko – mistä kohussa on kyse?

Linnan juhlien asuista on kohistu tänä vuonna normaalia enemmän ja erityisesti yhdestä erityisestä asusta: Satu Taiveahon päällä nähdystä mekosta, joka on valmistettu ylijäämäkahvikapseleista. Aihe on nostettu esille monissa medioissa, jopa Iltalehden artikkelissa, jossa kysyttiin myös minun mielipidettä asiaan. Lyhyissä kommenteissa kun ei saa asian kaikkia puolia tuotua esille, halusin avata aihetta vielä tämän kirjoituksen kautta.

Innovatiivista kierrätysmateriaalin käyttöä

Kyseessä oleva kahvikapseliasu on Outi Pyyn tekemä yhteistyössä Nespresson kanssa. Voit lukea lisää mekon taustoista ja syntyprosessista Outi Pyyn blogista.

Design on mitä mahtavin: Outi on käyttänyt valtavasti aikaa materiaalin työstämiseen ja saanut muokattua alumiinisista kapseleista hienoa pintaa, joka toimii funktionaalisesti mekossa. Tältä kierrätysmuodin pitäisikin näyttää eli materiaali saadaan näyttämään paljon paremmalta kuin mitä se alunperin olikaan, eikä tuotteesta edes tunnista, mitä materiaali oli alunperin.

Kanerva-Mantila-Outi-Pyy-NESPRESSO

Kuva: Kanerva Mantila / www.outilespyy.com

Nespresso = vihreä?

Jos lopputulema on  kerran mahtava, miksi mekko on saanut osakseen myös kritiikkiä erityisesti Outi Pyyn lukijoiden taholta?

Outin blogissa lukijat eivät ole parjanneet designia tai materiaalivalintaa sinällään, vaan vaan sitä, että Outi, jonka monet lukijat mieltävät ekologisuuden puolestapuhujaksi, kertoo blogissaan seuraavaa:

“Nespresso on mielestäni kahvimerkkien Vivienne Westwood. Tyylikäs, laadukas ja he ymmärtävät vihreitten arvojen päälle.”

Lähde: http://outilespyy.com/nespresso-trashion-fashion/

Vaikkakin tämä on vain yksi ainoa lause postausten sarjassa, jossa kerrottiin mielenkiintoisesti koko suunnittelu- ja valmistusprosessista, ei tätä lausetta voi sivuuttaa. Kommenteissaan lukijat halusivat perusteluita sille, miksi Outi sanoi Nespresson “ymmärtävän vihreitten arvojen päällä”, sillä tätä lausetta ei voi käsittää muuten kuin siten, että tässä viitattaisiin laajempaan kokonaisuuteen kuin vain tähän kierrätysprojektiin – eli puhumalla Nespresso-brändistä viitataan väistämättä myös Nespresson takaa löytyvään Nestléen, joka on tunnettu kaikesta muusta kuin vastuullisesta.

Ja jos ei puhuta Nestléstä vaan pitäydytään Nespresso-brändissä, on jo pelkästään heidän liiketoimintamallinsa kahvikapselien myynnissä vähintäänkin kyseenalainen kulutuksen ekologiselta kannalta.

Nerokasta markkinointia

Miksi sitten ei voi puhua vain kierrätetystä materiaalista, jonka käyttäminen on ekologista? Miksi pitäisi puhua laajemmasta kontekstista kuin hienosta materiaalin uusiokäytöstä?

Tämä on yritysyhteistyö, josta Nespresso on halunnut julkisuutta teettämällä Outilla kierrätysjuhlapuvun. Halusi tai ei, tämän mekon suunnittelija mainostaa mekon kautta myös taustalla olevaa yritystä. Ei voida eritellä materiaalia ja muuta kontekstia.

En tosin sano, etteikö voisi tehdä isojenkin yritysten kanssa yhteistyötä, sillä tätä kautta Outin kaltainen suunnittelija sai valtavasti näkyvyyttä omalle, hienolle työlleen. Mutta mikä tilanteesta tekee ongelmallisen, on se, että blogitekstin viittaus vihreisiin arvoihin loi mielikuvan ekologisuudesta, joka ei pidä paikkaansa.

Erityisesti tästä hyötynee Nespresso: Vaikka yritys sai kritiikkiä osakseen, suuren yleisön mieleen jää luultavasti vain kaunis puku ja Nespresso. Suuryrityksellä tällainen yritysyhteistyö on mitä oivallisinta markkinointia: ei suoraa tuotemainontaa vaan mielikuvien luomista ja mielenkiintoista sisältöä.

Nespresso on tehnyt aiemminkin samantyyppistä yhteistyötä tehdäkseen kuluttajille tutuksi kahvikapselien kierrätystä. Nespresso lanseerasi Australiassa vuonna 2013 Project Upcycle -aloitteen, jossa mukana oli kuusi suunnitteljaa ja taiteilijaa, jotka loivat kahvikapseleista kahden viikon aikana oman näkemyksensä. Joukossa oli vaatesuunnittelija Ellie Mücke, joka valmisti kapseleista kuvassa alla nähtävän mekon.

_Ellie-Mücke-pinterest

Kuva: Ellie Mücke / Pinterest

Suomessa toteutettu kahvikapselimekko ei ollut ensimmäinen “sponsoroitu yhteistyö” Linnan juhlissa: jo viime vuonna Linnassa nähtiin Mert Otsamon ja jäätelöitä valmistaman Magnum-tuotemerkin yhteistyönä syntynyt mekko, jossa oli käytetty helmassa koristeena jäätelöpapereita. Tämä yhteistyö ei tosin saanut lähes ollenkaan kritiikkiä osakseen – ehkäpä siksi, että Otsamo ei ole profiloitunut kierrätyssuunnitteluun. Ei sillä, että Otsamoa – tai Pyytä – tarvitsisi ylenpalttisesti kritisoida aiheesta. Ennemminkin kyseenalaistaisin Magnumin takaa löytyvän Unileverin ja Nestlén kaltaisten suuryritysten tapaa markkinoida ja saada viherpesun keinoin tuotteensa näkymään paremmassa valossa.

Alumiini & kierrätys

Materiaalina puvussa käytettiin alumiinisia kahvikapseleita, jotka olivat ylijäämää tuotannosta. Ei siis käytettyjä kahvikapseleita, vaan tehtaalta tuotannosta poistuneita kapseleita. Teollisuuden ylijäämän käyttö on yhtälailla kierrätystä kuin käytetyn (kuluttajalta peräisin olevan) jätteen hyödyntäminenkin. Jotta isossa mittakaavassa pystyttäisiin hyödyntämään jätettä, pitääkin pureutua nimenomaan teollisuuden ylijäämään.

Tosin tämä teollisuuden ylijäämä, josta mekko on tehty, ei sinällään ole “turhaa” jätettä kahvikapselitehtaalle, sillä he pystyvät kierrättämään ylijäämät uudelleen uusiksi kapseleiksi. Ja näin tekevätkin jo ihan siitä syystä, että se on kustannusten takia järkevää.

Positiivisia puolia alumiinissa onkin juuri sen helppo kierrätettävyys – ja kierrätysaste varsinkin meillä Suomessa on korkea. Meillä toimii hyvin kierrätysjärjestelmä ja suurinosa alumiinista saadaan uudelleen kiertoon, niinkuin tarvittaessa tämänkin mekon materiaali. Toinen tilanne on monessa muussa maassa, jossa metallia ei kierrätetä lähes ollenkaan. Näissä maissa Nespresso on tosin yrittänyt järjestää omia kierrätyspalveluita, jotta kuppien kierrätysastetta saataisiin nostettua.

Ongelmana käytettyjen kahvikapselien kierrätyksessä on se, että samalla metallinkierrätykseen menee myös kapselin sisällä kahvia, joka orgaanisena aineena vaikeuttaa metallin sulamista (lisää aiheesta: HS). Pienissä määrin tämä ei kuitenkaan ole ongelma – kunhan tällaista jätettä ei tule metallinkierrätykseen liikaa.

Kohumekko keskustelunherättäjänä

Eli mitä tästä jäi käteen? Materiaalina ylijäämäalumiinikapselien käyttö iltapuvussa on innovatiivista kierrätystä ja lopputuote tuo hienosti esille, miten vaikeasta materiaalista voi työstää hienon asun, mutta katsottaessa kokonaisuutta tämä projekti ennemmin kääntyy alleviivaamaan alkuperäisen tuotteen turhuutta kulutushyödykkeenä.

Sinällään positiivista, että tämä “kohumekko” saa palstatilaa näinkin paljon ja herätti keskustelua, sillä tätä kautta pääsemme miettimään laajemmin vaateteollisuuden – ja miksei myös kahviteollisuuden – ongelmakohtia ja kyseenalaistamaan suuryritysten markkinointikeinoja.

09. December 2014 by Anniina
Categories: Kierrätys, Markkinointi | Tags: , , , , , , , , , , | 3 comments

Tervetuloa vastuullisen vaateteollisuuden kurssille

Pidän ensi keväänä Lahden avoimessa ammattikorkeakoulussa kurssin vastuullisesta vaateteollisuudesta, joka on avoin kaikille – olit sitten opiskelija tai työssäkäyvä, alanasi vaatteet tai joku ihan muu. Viiden päivän viikonloppukurssilla saat kattavan läpileikkauksen siitä, mitä ekologinen ja eettinen vaate tarkoittaa ja miten käytännössä voimme tehdä vastuullisempia valintoja.

Kurssi: Vaate- ja tekstiiliteollisuuden ekologiset ja eettiset kysymykset, (5 op)
Paikka: Lahden AMK, Muotoilu- ja taideinstituutti, Kannaksenkatu 22, Lahti
Aika: la & su 7.—8.3., 21.—22.3. ja 28.3.2015 klo 9.00—16.00

Lisätietoa ja ilmoittautumiset Lahden avoimen amk:n sivuilta.

vihreatvaatteet-muotsikka2

 

Pidän samoja teemoja käsittelevän kurssin myös Lahden muotoiluinstituutin vaatesuunnittelun kolmannen vuosikurssin opiskelijoille. Ylläoleva kuva tämän syksyn kurssilta.

Viime keväänä avoimen AMK:n kurssilla, josta lisää voit lukea täältä, mukana oli parikymmentä osallistujaa eri aloilta. Alla muutamia palautteita kurssilaisilta:

“Anniinan pitämä kurssi oli todella antoisa, koska se käsitteli tärkeää aihetta kattavasti ja rakentavasti. Kurssi antoi minulle tekstiilialan ammattilaisena ja vaatetusalan opiskelijana paljon tietoa ja kontakteja sekä konkreettisia työkaluja ekologisempien ja eettisempien valintojen tekemiseen. Anniina on asiantunteva ja loistava opettaja, joka tekee koko sydämellään työtä ekologisuuden ja eettisyyden saralla. Suosittelen kurssia kaikille aiheesta kiinnostuneille!”

“Kurssi oli mielestäni erinomainen, sillä siellä pääsi tapaamaan muita samasta aiheesta kiinnostuneita ihmisiä. Oli kiva jakaa omia ajatuksiaan ja saada uusia näkökulmia asioiden ajatteluun. “

“Kurssilla sain paljon tietoa, pohdittavaa ja rohkeutta tehdä päätöksiä työssäni tekstiilisuunnittelijana ekologiselta ja eettiseltä pohjalta. Tehtävät olivat konkreettisia, ja sain malleja, miten on mahdollista tehdä tätä työtä välittäen ympäristöstä ja ihmisistä. Sain paljon intoa ja uteliaisuutta, joka toivottavasti virittää jotakin uutta.” 

31. October 2014 by Anniina
Categories: Koulutus | Tags: , , , , , , , | Leave a comment

Ekomuoti näkyvästi esillä Luonnollisesti-tapahtumassa

Ensi lokakuussa saadaan Suomeen oma ekologisiin ja eettisiin tuotteisiin ja palveluihin keskittyneet messut: Luonnollisesti-tapahtuma kokoaa yhteen laajan kattauksen luomuruokaan, ekolifestyleen, luonnonkosmetiikkaan ja vastuulliseen muotiin erikoistuneita yrityksiä.

luonnollisesti

Luonnollisesti on osana Messukeskuksen I love me -tapahtumakokonaisuutta, jonka alle kuuluvat myös Terveysmessut, Kauneusmessut, Muotimessut ja Koru & Kello. Tapahtumakokonaisuus houkuttelee paikalle noin 40 000 kävijää, joten nyt jos koskaan voimme tuoda vastuulliset valinnat laajan yleisön tietoisuuteen.

Luonnollisesti-tapahtumassa on myös oma messualueensa ekologiselle ja eettiselle muodille. Mukaan voi tulla niin tuotemerkki kuin kauppakin – oli tuotteina sitten vaatteita, asusteita, koruja tai tekstiilejä. Näiden lisäksi osallistua voivat myös second hand -putiikit.

Nurmi6-SS14-16

Kuva: Nurmi / Antti Ahtiluoto

Tapahtuma on omiaan tekemään vastuullisesta kuluttamisesta helpompaa. Ekomuodin osastolla voi olla varma, että tuotteet ovat vastuullisia, sillä näytteilleasettajien tulee täyttää kriteerit mm. eettisyyden, ekologisuuden ja läpinäkyvyyden kannalta. Olen tehnyt yhteistyötä Messukeskuksen kanssa tapahtuman tiimoilta ja luonut kriteeristön vastuullisuudesta yhdessä Messukeskuksen järjestäjien kanssa. Jokaisen näytteilleasettajan tulee täyttää vastuullisuutta käsittelevä lomake verkossa.

Ekomuodin alueelle voi yritys suunnitella oman osastonsa tai ottaa valmiin osaston kalusteineen, joista lisätietoa täältä. Lisätietoa ja ilmoittautumiset: Anne Bask, myyntipäällikkö / 050 355 2293, anne.bask(at)messukeskus.com

// Olemme mukana Luonnollisesti-messuilla Nurmi-merkin kanssa ja teen yhteistyötä tapahtumajärjestäjän kanssa: Konsultoin Messukeskusta tapahtuman ja vastuullisuuden kriteeristön tiimoilta ja viestin tapahtumasta Vihreät Vaatteet -sivustolla. Messukeskus tarjoaa osaston Nurmi-merkille.

13. June 2014 by Anniina
Categories: Messut | Tags: , , , | Leave a comment

Vaatevallankumous 24.4.

fashionrevolution

24.4. vietetään Vaatevallankumousta, jolloin kiinnitetään erityistä huomiota vaatteisiin ja niiden tekijöihin. Tempauksen tarkoituksena on saada kuluttajat tutkimaan omia vaatteitaan tarkemmin ja kysymään niiden alkuperästä.

Kyseisenä päivänä, 24.4., tulee kuluneeksi tasan vuosi siitä, kun Rana Plaza -tehdasrakennus romahti Bangladeshissa vieden mennessään 1133 ihmisen hengen. Tällaisia onnettomuuksia ei saisi enää tapahtua, joten meidän on toimittava nyt.

Vaatevallankumous järjestetään yli 50 maassa samanaikaisesti – ja osallistua voi monella eri tapaa. Lähde mukaan ja lue lisää Vaatevallankumouksen FB-sivuilla.

YLE Areenalta löydät myös MOT-dokkarin, “Verentahrimat muotivaatteet”, joka kertoo suomalaisyritysten teettämistä vaatteista Bangladeshissa. Dokumentti katsottavissa YLE Areenassa 14.5.2014 saakka.

14. April 2014 by Anniina
Categories: Vihreä kulutus, Yleistä vihreistä vaatteista | Tags: , , , , , , , | 1 comment

Kurssi vastuullisesta vaateteollisuudesta LAMK:ssa

Lahden avoimessa ammattikorkeakoulussa pidettiin (22.—23.3. ja 5.—6.4.2014) kahden viikonlopun mittainen kurssi aiheesta “vaate- ja tekstiiliteollisuuden ekologiset ja eettiset kysymykset”, jonka opettajana toimin. Olen jo muutamana aiempana vuonna pitänyt samantyyppisen kurssin Lahden Muotoiluinstituutin vaatesuunnittelun osastolla, mutta tänä vuonna kurssi oli avoimen AMK:n puolella.

Tällä kertaa kurssille pääsi osallistumaan siis ihan kuka vaan vastuullisista vaatteista kiinnostunut. Kurssilla olikin mukana niin opettajaa, opiskelijaa, tutkijaa, yrittäjää kuin suunnittelijaakin eri puolelta Suomea. Koska kahdenkymmenen osallistujan joukossa oli niin monen eri alan osaajaa, virisi kurssipäivien aikana paljon mielenkiintoisia keskusteluja. Oli hienoa nähdä, kuinka innostunut ja idearikas porukka olikaan kasassa!

Vaateteollisuuden vastuullisuus -kurssi

Kurssisisältö lyhykäisyydessään:

Käytännönläheinen johdatus vastuulliseen vaateteollisuuteen. Nykyinen vaateteollisuus on tilanteessa, jossa vaatteita tuotetaan yhä nopeammin, yhä halvemmalla ja yhä enemmän – mutta kenen kustannuksella? Opintojaksolla käydään läpi, mitä vaatteen ekologisuus ja eettisyys tarkoittaa, ja miten käytännössä voimme tehdä vastuullisempia valintoja.

Neljän päivän aikana käytiin läpi niin perusasioita siitä, mitä ekologinen ja eettinen vaateteollisuus tarkoittaa, mutta myös mm. ideoitiin uusia liiketoimintamalleja, mietittiin vaatteen hinnanmuodostusta, tutkittiin monen merkin vastuullisuutta ja pohdittiin käytönnön toimia, miten vaateteollisuutta saataisiin vastuullisemmille raiteille.

Vaateteollisuuden vastuullisuus -kurssi

06. April 2014 by Anniina
Categories: Koulutus | Tags: , , , , , | Leave a comment

Vaatelainaamo – vaatemaailman kirjasto

Aina vaatteita ei tarvitse omistaa – niitä voi myös lainata, vähän niin kuin kirjoja. Näin voi omaan tyyliin saada helposti – ja ympäristöystävällisesti – pientä piristystä ja uutuutta. Käytännössä vaatteita voi lainata ja vaihtaa vaikka kavereiden kesken, mutta myös vaatelainaamoiden kautta.

vaatelainaamo

Kuva: Vaatelainaamo

Suomessa lainaamoja on jo muutamia. Valikoimat vaihtelevat lainaamoittain, mutta kaiken kaikkiaan valikoimissa on sekä vintagea että uutta, lähinnä pienten suomalaisten vaatemerkkien vaatteita ja asusteita.

Vaatelainaamoihin voi liittyä jäseneksi ja kuukausimaksua vastaan lainata tietyn määrän tuotteita kerrallaan. Tarkemmat tiedot hinnoista ja ehdoista löydät jokaisen vaatelainaamon omilta sivuilta.

Suomessa toimivat vaatelainaamot:

Luottovaate / Tampere

Vaatepuu / Järvenpää

Vaaterekki / Riihimäki

Nurmi Clothing Library / Lahti

Vaatelainaamo / Helsinki (Ei toiminnassa, jäi tauolle kesällä 2014)

/// Päivitetty 23.2.2015

18. March 2014 by Anniina
Categories: Ostoksilla, Vaatekaupat, Vihreä kulutus | Tags: , , , , | 2 comments

← Older posts