Vihreät Vaatteet - Tietoa ekologisista ja eettisistä vaatteista

Tästä ei kierrätetyt vaatteet enää voi trendikkäämmäksi muuttua: NASTY GAL myy verkkosivuillaan vanhoja vaatteita, kenkiä ja asusteita, jotka ovat stailattu niin viimeisen päälle, että oudoimmatkin kasarihepeneet näyttävät viimeisen päälle muodikkailta. Hinnat ovat kierrätetyiksi vaatteiksi aika huimia, joten omia muotihepeneitä kannattaa metsästää vaikka SPR:n Kontti-kierrätystavaratalosta.

Kontilla oli vähän aikaa sitten “100% minua”-kampanja, jonka tarkoituksena oli saada asiakkaakseen lisää nuoria ja samalla innostaa kierrätysvaatteiden uudenlaiseen käyttöön. Kampanjassa mukana oli Lahden Muotoiluinstituutin opiskelijoita, jotka tuunasivat Kontin vaatteista mielenkiintoisia asukokonaisuuksia (ks. kuvasarja yllä).

Myös Myrorna, joka on ruotsalainen Kontin tapainen kirppari, on stailannut ja “muodistanut” vanhoja vaatteita. Kuvat yllä ovat “Myrorna Medveten” -kampanjasta, jonka tarkoituksena oli tiedottaa kuluttajia, miksi on ympäristön kannalta hyvä ostaa kierrätettyjä vaatteita. Kampanjan kuvat: Per Zennström.

Olen jo pitkään pohtinut, kuinka hyvin onnistuisi, että kaikki vaatteet (myös kengät, laukut ja muut asusteet), jotka ostan, olisivat ekologisia ja eettisiä. Saisinko hankittua kaikkea tarpeellista vihreinä versioina? Ja vaikka löytäisinkin kaikkea ekona, löytäisinkö mieleisiäni vaatteita, koska mikä tahansa hippeilyeko ei minuun uppoa. Mitä enemmän olen katsellut nykyistä tarjontaa (varsinkin netissä), sitä vakuuttuneemmaksi olen tullut, että se onnistuisi.

Ja kuinka paljon sitä loppujen lopuksi tarvitsee uusia vaatteita? Tähän joku voisi sanoa, että ei yhtään: pärjäisin ainakin seuraavat kymmenen vuotta nykyisellä arsenaalilla. Mutta en minä niin ääriekoilija ole, ettenkö kaipasisi uusia vaatteita silloin tällöin. Haluaisin kuitenkin ostaa vaatteeni hyvällä omallatunnolla: tietäen, missä ja miten vaate on tuotettu. Tehdäkseni oman pienen osuuteni ekologisten vaatteiden hyväksi, haluan vihertää vaatekaappini. Samalla haluan osoittaa, että vihertäminen on mahdollista ilman, että joutuu tinkimään tyylistään.

Johanna Sumuvuorella, Vihreiden kansanedustajalla, on ollut hieman samanlainen ajatus omassa blogissaan “Vuosi ilman muotia”, jota voi lukea Vihreän langan nettisivuilta. Sumuvuoren tavoitteena on elää vuosi ilman pikamuotia: “Yritän olla vuoden sortumatta halpaan pintamuotiin, mutta silti omalla tavalla tyylikäs ja trendikäs. En aio olla minkäänlaisessa ostolakossa, vaan pikemminkin ostaa harkiten.” Alku on mennyt lupaavasti, mutta viimeinen blogimerkintä on 10.6. Mitenköhän projekti on jatkunut?

Aikomuksenani on, että minun VainVihreitäVaatteita-projekti ei jää vain vuoteen, vaan aion jättää epävihreät vaatteet tyystin. Ehkä tulevaisuudessa kaikki muoti muuttuu ekologiseksi ja eettiseksi, jolloin tällä projektilla tai blogilla ei ole enää virkaa. Sitä odotellessa..

Mutta minkälaisia ovat minun VIHREÄT VAATTEET:

EKOLOGISIA JA/TAI EETTISIÄ

Vaatteen eettisyydellä tarkoitan, että materiaalin tuottajalle ja tuotteen ompelijalle on maksettu reilua palkkaa, heillä on hyvät työolosuhteet ja heillä on mm. vapaus liittoutua sekä neuvotella työehdoista.

Vaatteen ekologisuudella taas tarkoitan, että materiaali on tuotettu ilman haitallisia kemikaaleja, luonnon monimuotoisuutta kunnioittaen. Ekologinen vaate on myös monikäyttöinen, helppohoitoinen (eli ei vie käytön aikana paljon energiaa), laadukas ja pitkäikäinen.

Parhaassa tapauksessa löydän tuotteen, joka on sekä ekologinen että eettinen koko elinkaarensa ajalta. Tällaisia 100% vihreitä tuotteita harvemmin vielä löytyy, joten ostamieni vihreiden vaatteitteni tulee olla joko mahdollisimman ekologisia tai mahdollisimman eettisiä.

KIERRÄTETTYJÄ

Jos vaate on mahdollista ostaa kierrätettynä, on se aina parempi kuin uuden ostaminen. Näin säästetään uuden tuotteen raaka-aineisiin ja tuotantoon menevä energia. Myös kierrätetyistä materiaaleista valmistetut vaatteet ovat uusia ympäristöystävällisempiä, koska kierrätettyjen materiaalien (kuten villa tai polyesteri) tuottaminen vie paljon vähemmän energiaa kuin materiaalin valmistus alusta alkaen.

ITSE TEHTYJÄ

Jos tuotteen tekee alusta loppuun itse, voi ainakin olla 100% varma, mistä ja miten se on valmistettu. Lisäksi silloin saa juuri sitä, mitä haluaa, eikä toista samanlaista löydy. Myös itsetehdyissä tuotteissa suosin kierrätettyjä tai ekologisia materiaaleja.

Eli täten lupaan tästä päivästä lähtien ostaa VAIN VIHREITÄ VAATTEITA ja näin pyrkiä pala palalta tekemään vaatekaapistani yhä vihreämmän ja vihreämmän. Katsotaan miten käy!

Melkein kaikki löytämäni vihreät vaatemerkit ovat olleet vain naisille tai sekä naisille että miehille, mutta nyt löytyi pojille ihan oma ekomerkkinsä: tanskalainen Knowledge Cotton Apparel. Jo 37 vuoden kokemuksella he tekevät laadukkaita, kestäviä ja mahdollisimman vihreitä vaatteita.

Vaatteet näyttävät kivoilta, kuten kuvasta näkyy. Paitsi etualan valkoinen T-paita, jossa iso teksti “100% ORGANIC COTTON KNIT”. Miksi ekologisuutta pitää noin toitottaa? Ehkä tuollainen on tehty, kun kerta isot fonttiprintit ovat muotia, mutta silti en ymmärrä. Sama juttu oli esim. Jack&Jonesin luomupaidoissa, jossa jokaisessa piti isolla lukea ECO. Kyllä sen ymmärtäisi hieman hienovaraisemminkin.

Suurin osa vaatteista, joita kaupoista nykyään löytyy, on tuotettu kehitysmaissa halvan työvoiman vuoksi. Se ei kuitenkaan ole yksioikoisesti pahasta, sillä se parantaa paikallisten ihmisten työllisyyttä ja näin myös elinolosuhteita. Eli vaateyritysten, jotka teettävät vaatteitaan kehitysmaissa, boikotointi ei ole sinällään ratkaisu ongelmaan. Tärkeää kuitenkin olisi, että tuotanto tapahtuu ekologisesti, paikallista kultuuria kunnioittaen, ja kaikin tavoin eettisesti (eli taataan työntekijöille elinkustannuksia vastaava palkka, hyvät työolosuhteet ja vapaus liittoutua sekä neuvotella työehdoista).

Nämä ehdot eivät kuitenkaan läheskään aina toteudu, joten kuluttajien tulisi boikotoinnin sijaan vaatia vaateyrityksiä toimimaan ekologisemmin ja eettisemmin. Miten se sitten onnistuu? Ei ainakaan bannereita kantamalla mielenosoituksissa. Loppupeleissä asia, joka yrityksen johdon silmissä kiiltelee, on aina raha ja se, miten sitä saadaan lisää. Ei yritykset hyvää hyvyyttään viherrä tapojaan, vaan taatakseen myynnin kasvun ja voitokkaan liiketoiminnan jatkumisen.

Juuri rahan avulla kuluttajat voivatkin vaatia yrityksiä vihertymään: jokaisen kuluttajan ostopäätökset ratkaisevat. Tästä erittäin hyvä esimerkki on Carrotmob, josta on uutisoitu paljon viimeaikoina. Carrotmob kokoaa yhteen kuluttajia, jotka ostopäätöksillään palkitsee yrityksiä, jotka ovat halukkaita vihertämään toimintatapojaan. Katso Carrotmobin nettisivuilta video, joka paremmin kertoo heidän tavastaan toimia.

Vaatteiden osalta Carrotmob voisi vaikka kilpailuttaa vaateyrityksiä, kuka vihertäisi eniten omien vaatteidensa tuotantoa. Palkaksi sille, joka tekee eniten vihertymisen hyväksi, kuluttajat ostavat juuri kyseisen merkin tuotteita. Näin tämä vaatemerkki saa lisätuloja ja paljon positiivista julkisuutta, ja kuluttajat saavat ekologisempia vaatteita. Eli kaikki voittavat!

Eettinen ja ekologinen: brittiläinen Sharkah Chakra Jeans. Materiaalina käytetään Reilun kaupan luomupuuvillaa, joka värjätään luonnonvärillä, indigolla. Sharkah Chakra on ainut farkkumerkki, joka käyttää ainoastaan luonnon indigoa värjäyksessä. Suurinosa nykyisistä farkuista on värjätty synteettisin menetelmin. Tänä kesänä Sharkah Chakra on tuonut mallistoonsa lisäksi ensimmäiset ekologiset valkoiset farkut, joiden tekemisessä ei ole käytetty valkaisuaineita. Valkoinen väri on saatu aikaiseksi pitämällä kangasta Intian paahtavan auringon alla.

Farkkujen luomupuuvilla viljellään länsi-Afrikassa, värjäys ja kankaankudonta tapahtuu etelä-Intiassa, jonka jälkeen kangas matkaa Italiaan, jossa se ommellaan ja viimeistellään valmiiksi tuotteeksi. Aivan lähituotannoksi ei tätä ketjua voi kutsua. Charkah Chakra kuitenkin hyvittää tuotannossa ja kuljetuksessa aiheuttamansa hiilidioksiidipäästöt co2balance-nimisen yrityksen avulla, joka luo kestäviä energiaratkaisuja Keniaan.

Vaatteiden lähituotanto suuremmassa mittakaavassa ei yksinkertaisesti ole edes mahdollista kaikissa maailman kolkissa. Pelkästään kylmän ilmaston takia Euroopassa puuvillan tai muiden materiaalein viljely ei onnistu (tai ainakaan ilman suurta määrää energiaa), joten ekologisempaa on kasvattaa paljon valoa vaativia kasveja luonnostaan lämpimillä alueilla. Ei taitaisi onnistua Sharkah Chakran valkoisten farkkujenkaan valkaisu auringossa näillä säillä..

Taas ruotsissa tapahtuu: Göteborgiin on juuri avattu uusi vaatekauppa Icons of Eco, joka pitää sisällään 400m² ekologista ja eettistä muotia. Tuotteiden, jotka päätyvät kaupan hyllyille, tulee olla ennenkaikkea laadukkaita ja muodikkaita, mutta tietysti myös ekologisia ja eettisiä. Tästä kaupasta on hippiekoilu kaukana.

Tosin, toivottavasti liike ei ole liiankin hieno, kliininen ja galleriamainen (nettisivuilla olevat kuvat hieman näyttävät siltä), koska sellaiset kaupat ovat jokseenkin ahdistavia.. Mutta edes se ei haittaisi, jos Göteborgiin asti pääsisin, sillä valikoima on mitä vakuuttavin: edustettuna on mm. Edun, Kuyichi, DemCollective, Katherine Hamnet, Misericordia ja Veja.

Yhdysvaltalainen Simple shoes pyrkii tekemään kengistään 100% ekologisia - askel askeleelta. Materiaaleina he käyttävät mm. luomupuuvillaa, luonnonkumia, hamppua, bambua, kierrätettyä muovia (jota saadaan virvoitusjuomapulloista) ja renkaan sisäkumeja. Tuotantonsa osalta yrityksellä on laaja eettinen ohjeisto “Ethical Supply Chain Guidelines”, joka koskee mm. työntekijöiden palkkoja, työaikoja, turvallisuutta ja työoloja. Lisäksi Simple shoes:n nettikaupassa kerrotaan yksityiskohtaisesti jokaisen kengän tuotetiedot.

El Naturalista on espanjalainen merkki, joka haluaa tuottaa kenkänsä mahdollisimman ekologisesti. El Naturalista mm. edistää luonnonmateriaalien ja kasvivärien käyttöä, kierrättää materiaaleja, maksaa tuottajille reilua palkkaa, edistää paikallista osaamista ja pyrkii tekemään tuotannostaan täysin läpinäkyvän.

El Naturalistan kenkiä saa ostaa Suomestakin monesta kenkäkaupasta, ja Helsingin Aleksi 13:sta löytyy jopa oma El Naturalista -shop. Lista kaikista jälleenmyyjistä löytyy El Naturalista verkkosivuilta. (Kiitos myös Tarzalle El Naturalista -vinkistä!)

Brittiläinen PO-ZU valmistaa kenkiä, jotka kaikessa tossumaisuudessaan ovat varsin hauskoja, ja taatusti mukavia jalassa. Kengät ovat lähes kokonaan biohajoavia, niissä ei käytetä haitallisia kemikaaleja tai liimoja ja materiaalit ovat luonnonmukaisesti tuotettu aina kun mahdollista. Kenkiä valmistetaan Intiassa ja Portugalissa, joissa kengäntekijöillä on hyvät työolosuhteet ja asianmukainen palkka.

Kenkien lisäksi PO-ZU on ajatellut ekologisuutta myös muilla osa-alueilla: Kengät on pakattu 100% biohajoaviin, kookoksesta tehtyihin pakkauksiin (yläkuvassa), joita voidaan käyttää siemenien kasvualustana. Lisäksi PO-ZU valmistaa kookoksesta kenkävoidetta, joka on niin kemikaaliton ja myrkytön, että sitä voi jopa syödä tai käyttää ihovoiteena.

Lalesso valmistaa vaatteiden lisäksi kenkiä, jotka The Bidii shoe makers -niminen ryhmä on tehnyt. Ryhmä koostuu Nairobin kolmanneksi isoimman slummin, Korokochon, asukkaista, jotka ovat tämän työn ansiosta saaneet paremmat elinolosuhteet. Näiden kenkien tarkoitus ei siis ole hyväntekeväisyys vaan työllistää paikallisia ihmisiä ja parantaa heidän elämänlaatuaan. Kenkien pohja on tehty kierrätetystä nahasta ja päällinen kierrätetystä khangasta, joka on perinteinen afrikkalainen kuosikangas, tai muista Lalesso-vaatteiden ylijäämistä.

Jopas jotakin, K-citymarket on juuri tuonut kauppoihin oman ekologisen mallistonsa. Tämä oli pakko käydä katsastamassa, eli ei muuta kuin ekaa kertaa vaateostoksille Citymarkettiin. Doogood-mallisto ei edes ollut hassumpi: naisille löytyi mm. luomupuuvillainen tunika, muutama erilainen pitkä T-paita, collegepaita ja kuosillinen T-paita (alakuvassa).

Näiden lisäksi tuotteita löytyi myös miehille ja lapsille. Kaikkien tuotteiden materiaali vaikutti laadukkaalta ja mallitkin olivat yksinkertaisuudessaan ihan mukiinmeneviä. Minun koriini päätyi mustat legginssit (eli pitkät kalsarit, mitä sitä hienostelemaan). Materiaaleina oli 95% luomupuuvilla, 5% elastaani, ja hintaa kertyi 19,95e.

Ruokakeskon lehdistötiedotteen mukaan doogood-mallisto, joka on K-citymarketin omien suunnittelijoiden Suomessa suunnittelema, ottaa ekologisuuden huomioon vaatteen koko tuotantoprosessin osalta. Vaatteet on valmistettu GOTS- luomutekstiilistandardin mukaisesti. Malliston valmistaja on IMO:n sertifioima yritys, ja työntekijöiden työolosuhteiden tulee täyttää ILO:n vaatimukset. Lehdistötiedotteessa mainitaan myös, että “mallisto on tuotettu lähialueilla”. Miksiköhän tarkempaa paikkaa ei ole sanottu? Tuotantopaikkaa ei ole mainittu myöskään tuotteessa tai sen riippulapussa. Lisäksi riippulapussa ei mainita ILO:ta, vaan sanotaan vain “Tuotannolle on asetettu eettiset kriteerit”. Ehkä hieman ympäripyöreää, mutta Doogood-tuote on varmasti paljon ekologisempi ja eettisempi valinta kuin suurten ketjujen keskiverto vaate.

Toinen merkki K-citymarketin ekoilusta on ExcelGreen-merkkiset vaatteet, joita löytyy kaupan valikoimista. Vaatteet ovat tehty kierrätetystä polyesteristä, eli käytetyistä muovisista virvoitusjuomapulloista. Taloussanomien artikkelissa kerrotaan, että myynnissä olevien hameiden ja housujen materiaali valmistetaan kankaaksi Taiwanissa, jossa pullot päätyisivät muuten kaatopaikalle. Vaatteet valmistetaan Puolassa, josta ne tuodaan Suomeen. Uusiolanka on saanut Taiwanin ympäristöministeriöltä Green Mark -ympäristösertifikaatin.

Taloussanomien keskustelupalstalla on käyty sanailua siitä, onko tämä järkevää: tuoda nyt Taiwanista asti materiaalia Puolaan ja sieltä vielä Suomeen. Miten tämä nyt olisi mitenkään ekologista? No, eihän se täysin ekologista olekaan, mutta verrattuna tavalliseen polyesterituotteeseen, on kierrätetyn polyesterin käyttö ekologisempaa. Polyesteri on eniten käytetty materiaali vaatteissa, joten on hyvä keksiä ekologisempia ratkaisuja sen tuotantoprosessiin. Vaatteet Citymarketiin sitäpaitsi tuodaan jokatapauksessa kaukaa (suuri osa vieläpä tehdään vaatteeksi asti kaukoidässä). Näin ollen kierrätetyn polyesterin valmistuksessa säästetty energia tekee näistä tuotteista ekologisempia, vaikkakin ne ovat tehty kaukana Suomesta.

Brightonilainen Organic Stereo vaikuttaa nuoresta iästään (perustettu tänä vuonna) huolimatta varsin vakuuttavalta ekologiselta ja eettiseltä merkiltä, ja mikä tärkeintä, tuotteet näyttävät hienoilta (erityisesti kuvan pitkä seiloripaita). Nettisivuilta löytyy hyvin tietoa tuotantoprosessista: Malliston puuvilla on valmistettu luonnonmukaisesti Turkissa (SKAL:n ohjeiston mukaisesti) ja muu tuotanto (kudonta, värjäys, painatus ja ompelu) tapahtuu Portugalissa. Puuvillan värjäyksessä ei käytetä haitallisia kemikaaleja, klooria tai raskasmetalleja. Tuotteiden printit ovat painettu vesipohjaisilla väreillä. Hauska loppusilaus paidassa on seilorinapit, jotka ovat materiaaliltaan 70% kierrätettyä paperia, mutta ovat yhtä kestäviä kuin muovinapit.

P.S. Vitidesign, josta juuri postasin, on saanut tuotteensa myyntiin Tukholman Ekovaruhusetiin (josta myös aiemmin postasin). Tosi hienoa!

Mitä ihmeellisimmistä asioista voi tehdä laukkuja: purjeista, pyörän sisäkumista tai vaikka karkkipapereista. Seuraavana esitellyt materiaalit (ehkäpä karkkipaperia lukuunottamatta) toimivat kestävyytensä ansiosta varsin hyvin laukkuina - ja vieläpä näyttävät hienoilta:

Kahden veljeksen perustama Freitag tekee laukkuja käytetyistä rekan pressuista, turvavöistä, ilmatyynyistä ja pyörän sisäkumeista. Jokainen laukku on uniikki, ja kaikki laukut valmistetaan Sveitsissä, josta Freitag on kotoisin. Tunnetuin Freitagin tuote on varmasti lähettilaukku (jota kopioidaan ahkerasti), mutta kuvassa alapuolella hieno uusi tulokas yli 40 erilaisen laukun joukkoon: Mac Book Airin suojakotelo, joka on tehty kattopressuista.

Brittiläinen Velo-re tekee vöitä ja laukkuja käytetyistä pyöränrenkaista. Jokainen uniikki kappale tehdään käsityönä Brixtonissa, Lontoossa tai Bernissä, Sveitsissä. Allaolevan kuvan lähettilaukku on tehty kierrätetyistä pyörän sisäkumeista ja turvavöistä.

Suomalainen Secco tekee mm. koruja vanhoista tietokoneen näppäimistä ja vinyylilevyistä sekä laukkuja traktorin sisäkumista (ks. allakuva).

Ashley Watsonin laukkuja ei ensinäkemältä edes arvaisi olevan tehty kierrätysmateriaaleista. Lähemmin tarkasteltua huomaa nahkatakin taskuja, saumoja ja nappeja: kaikki laukut on tehty vanhoista, kierrätetyistä nahkatakeista.

Hagar design valmistaa laukkuja mm. vanhoista rehusäkeistä (kuvassa asiakirjalaukku). Hagar design työllistää tällä hetkellä jo yli 80 vähäosaista naista Kambodzassa.

Red Flag Design tekee vanhoista purjeista laukkuja, jotka ovat suunniteltu ja valmistettu Kanadassa. Laukkuja löytyy montaa eri mallia, joista jokaisessa on hienoja, viimeisteltyjä yksityiskohtia.

Ecoist saa taiottua mitä ihmeellisimmistä asioista hienoja tuotteita, kuten alla vasemmalla juomatölkin avaajanipsuista (vai mikä niiden nimi on?) tehty käsilaukku ja oikealla karkkipaperilaukku.