Vanhoista maitopullon korkeista tehdyt korvikset:

Näiden korvisten materiaalina on käytetty vinyylilevyjen adaptereja:

Scrabble-pelin palikoista valmistetuissa koruissa voi valita haluamansa kirjaimen:

Kaikki korut löydät Vihreät Vaatteet -verkkokaupasta

Kuva: www.pantti.fi

Saana ja Olli -merkin takana on tekstiilisuunnittelijapariskunta Saana Sipilä ja Olli Sallinen, joiden ensimmäiset mallistot valmistettiin vanhoista laadukkaista liinavaatekankaista. Uusi Hamppu=Hemp -mallisto laajentaa tuotevalikoimaa uusiin ekologisiin kuituvaihtoehtoihin.

Kierrätetyistä kankaista valmistetun tuotelinjan rinnalle perustettu hamppukankaista valmistettu mallisto tarjoaa ympäristöystävällisen vaihtoehdon massatuotetulle puuvillalle.  Saana ja Olli käyttää Euroopan alueella valmistettuja hamppukankaita ja tuotteet valmistetaan Suomessa.

Kuvat: Unto Rautio

Molemmat harrastavat purjehdusta ja alkuun he tekivätkin laukkuja vain omaan käyttöön. Nyt koossa on jo kokonainen mallisto erilaisia kauppakasseja, olkalaukkuja ja putkikasseja sekä pian myös lähettilaukkuja. Materiaaleina Purjebägeissä käytetään pääasiassa kierrätettyjä purjeita, mutta myös vanhoja purjepusseja ja sadeasuja.

Lauantaina 17.4.2010 ravintolalaiva Wäiskissä Helsingissä järjestetään Venekirppis, jossa voi ostaa ja myydä mm. venetarvikkeita ja kalastusvälineitä sekä tutustua Purjebägien tuotteisiin. Laukkuja voi tilata myös Purjebägien verkkosivuilta.

Suunnittelija Viivi Vein on loihtinut kierrätysmateriaaleista uudenlaisia nilkkaimia eli spatseja. Hänen mallistostaan Waves Will Calm Down löytyy nilkkaimia monissa eri väreissä ja mitoissa. Kaikki tuotteet on tehty Suomessa käsityönä. Lisää tietoa Viivi Veinin nettisivuilta.

Kuva: Viivi Vein

Koruja voi ostaa Helsingistä Grape Stationilta ja Design Forumista sekä netistä Unkai-verkkokaupasta.

Kuvat: Tanja Kurittu

Madeby.fi on käännetty myös englanniksi, joten tuotteita saa ostattua ympäri maailmaa. Valikoimissa on jo paljon hienoja juttuja, kannattaa tutustua! Kaikki tuotteet eivät sinällään ole ekoa, mutta moni on käsin tehty Suomessa kierrätysmateriaaleista.

Myytävänä on mm. helsinkiläisen Aino Bergmanin hienoja laukkuja ja korjua, jotka on tehty Suomessa kierrätetyistä materiaaleista:

P.S. Madeby.fi ja Made-by.nl voivat äkkiseltään sekoittua keskenään. Ensimmäinen Madeby on siis mainitsemani suomalainen verkkokauppa ja jälkimmäinen Made-by hollantilainen organisaatio, joka auttaa vaateyrityksiä toimimaan ekologisemmin ja eettisemmin.

Kuvat: madeby.fi / Aino Bergman

VILLAN EKOLOGISUUS

Villa on uusiutuva luonnontuote, jolle tuuletus riittää puhdistukseksi. Tässä mielessä villa on mitä ekologisin. Pääsääntöisesti voidaan sanoa, että suomalainen lampaanvilla on aina ekologista, sillä lammastilat ovat suhteellisen pieniä ja lainsäädäntö eläintenkohtelusta ja kemikaalien käytöstä on tiukkaa. Suomenlammasta viljellään lihan vuoksi, jolloin villa on sivutuote.

Mutta toisin on asiat suuremmassa mittakaavassa. Suurimmat villantuottajamaat ovat Autralia, Uusi-Seelanti ja Kiina, joissa lampaiden kasvatus on teollista tehotuotantoa. Valtavat lammaslaumat voivat aiheuttaa eroosiota ja luonnon monimuotoisuuden vähenemistä. Lisäksi eläinten hyvinvointi on monesti unohdettu ja kemikaalien käyttö rajusti lisääntynyt suurempien tuotantomäärien toivossa.

Lampaita uitetaan tai niihin suihkutetaan torjunta-aineita, jotka tuhoavat loisia. Huonosti hoidettuna nämä haitalliset kemikaalit pääsevät kulkeutumaan ympäristöön. Torjunta-aineet ovat haitallisia myös ihmisten terveydelle.

Raakavilla muiden luonnonkuitujen tapaan sisältää paljon epäpuhtauksia. Villa pitää pestä korkeassa lämpötilassa, jotta lika ja rasva saadaan eroteltua villasta. Usein jätevedet puhdistetaan riittämättömästi, mikä kuormittaa vesistöjä.

VILLAN EETTISYYS

Suurilla lammastiloilla elinolosuhteet ovat usein huonot. Jokin aika sitten lampaiden – erityisesti australialaisen merinovillan – eettisyys oli esillä myös Suomessa. Keskustelua kerätti lampaiden mulesing-menetelmä, jossa lampaiden hännän seudulta poistetaan iso osa villaa ja ihoa, jotta lampaille haitallinen lihakärpänen ei pysty munimaan alueelle. Tämä toimenpide on lampaille hyvin kivulias. Mulesing on jo kielletty kaikissa muissa maissa paitsi Australiassa. Maan on määrä lopettaa käytäntö viimeistään ensi vuoden aikana.

LUOMUVILLA

Markkinoilla on tarjolla jo jonkin verran sertifioitua luomuvillaa. Lampaat syövät vain luonnonmukaisesti kasvatettua rehua, ja niiden kasvatuksessa ei saa käyttää keinotekoisia torjunta-aineita tai hormoneja. Luomuvillan viljelyssä pitää huolehtia, ettei ympäristöön tai vesistöihin pääse haitallisia aineita. Lisäksi lampailla tulee olla hyvät elinolosuhteet ja riittävästi tilaa.

SUOSI SUOMALAISTA

Suomessa kannattaa ehdottomasti suosia suomalaista lampaanvillaa. Yksi uusi tulokas on pipomerkki Myssy, joka suunnittelee ja valmistaa pipoja käsityönä suomalaisesta, luonnonmukaisesti tuotetusta villasta. Tämä jos mikä on ekologista lähituotantoa!

Kuva: Myssy

Kuvat: Laurese

Brittiläinen Ting valmistaa laukkuja kierrätetystä nahasta, vöistä ja turvavöistä. Näitä materiaaleja on käyttänyt hyväksi moni muukin, mutta Ting-merkille erityismaininta viimeistellystä ja esteettisestä lopputuloksesta!

Laukkujen lisäksi Ting valmistaa vanhoista nahkavöistä – usko tai älä – lattioita!

Kuvat: Ting