Raportin yhteyteen on tehty myös lyhytdokumentti, joka kantaa nimeä Menetetty vallankumous?

Näistä aiheista ja yleisesti vaatetuotannon epäkohdista keskustellaan helatorstaina 17.5.2012 Tampereen sosiaalifoorumissa. Olen vetämässä paneelikeskustelua klo 14.30-16 Työväenmuseo Werstaassa, Finlaysonin alueella. Mukana keskustelemassa vastuullisuusasiantuntija Satumaija Mäki (Nanso Group Oy), vapaa tutkija Outi Moilala (Vastuututkimus) ja toimitusjohtaja Sami Suomalainen (Kaiku Ethical Oy).

Kysyin asiaa mailitse Nanson vastuullisuusasiantuntija Satumaija Mäeltä, joka avasi aihetta lisää.

Nanso ulottaa vastuullisuuslupaukset niin omaan tuotantoonsa kuin alihankkijoillekin. Ensisijaisen tärkeää heille on saada oma tuotanto ja siihen liittyvät vastuullisuusasiat kuntoon, jotta samaa voidaan vaatia myös alihankkijoilta. Kaikki Nanson Groupin tuotetoimittajat riskimaista sitoutuvat noudattamaan BSCI:n (Business Social Compliance Initiative) ohjesääntöjä työntekijöiden hyvinvointiin liittyen.

Yhteistyö tämän tahon kanssa on hyvä tapa aloittaa vastuullisempi liiketoiminta riskimaissa, mutta BSCI:tä kohtaan on myös esitetty kritiikkiä. BSCI on yritysten itsensä perustama, eikä siihen kuulu kansalaisjärjestöjä eikä ay-liikkeitä. Verrattuna muihin sosiaalisen vastuun standardeihin, kuten esim. SA8000:een, BSCI:n ohjesäännöt ovat löyhät. Lisää BSCI:n hyvistä ja huonoista puolista tutkija Outi Moilalan kirjoituksessa.

Nanso Groupilla on rajallinen määrä tuotetoimittajia ja he pyrkivät pitkäaikaiseen yhteistyöhön kumppaniensa kanssa. Tämä antaa hyvän mahdollisuuden kehittää vastuullisuustyötä pitkällä tähtäimellä.

Nanso Groupiin kuuluu kaikkiaan seitsemän brändiä (Nanso, Finnwear, Black Horse, Vogue, Norlyn, Amar ja KS Socks), joiden valmistupaikka riippuu brändistä ja tuotetyypistä. Esimerkiksi Nanso-brändistä 95% valmistetaan omilla tehtailla joko Suomessa tai Virossa.

Kuva: Nanso

Alla listaus Nanso Groupin tuotteiden valmistusmaista vuodelta 2011. Samat tiedot löytyvät myös Nanson verkkosivuilta Vastuullinen hankinta -sivuilta, jonne on koottu kattavasti tietoa Nanso Groupin tuotannosta.

Valmistus omilla tehtailla:

Suomi (Nokia ja Tornio) 44%

Viro 11%

Alihankintana:

Kiina (27 %)

Italia (12 %)

Turkki (2 %)

Portugal (1 %)

muut maat (yht. 3 %)

Jakson kokonaisuudessaan voit katsoa Yle Areenalta ja pian myös Elävästä arkistosta.

Kaikki Nanson lupaukset vastuullisemman vaateteollisuuden puolesta on luettavissa Nanson sivuilta.

Näiden lupausten lisäksi nettisivuille lisätään konkreettisia toimenpiteitä ja tuloksia. Esimerkiksi yhtenä heidän tavoitteenaan on tuottaa vähintään 20% energiatarpeista uusiutuvalla energialla vuoteen 2015 mennessä. Tämä ei jää vain sanahelinäksi paperille, vaan nettisivuilla kerrotaan käytännön toteutuksesta: “Olemme aloittaneet Pöyryn avustuksella projektin toimipisteidemme energiankulutuksen nykytilanteen kartoittamiseksi ja uusien säästökohteiden löytämiseksi keväällä 2012 . Tuloksista kerromme näillä sivuilla vuoden 2012 kuluessa.”

Nanso pyrkii löytämään myös materiaalien osalta ympäristöystävällisempiä vaihtoehtoja. He luettelevat sivuillaan, mitä ekologisia tuotteita heillä on jo entuudestaan valikoimissa:

Vuonna 2011 valikoimastamme löytyi:
14 Reilun kaupan puuvillasta valmistettua tuotetta
77 bambuviskoosi-tuotetta
103 lyocell-tuotetta
10 kierrätyspolyesteri-tuotetta

Ekologisten materiaalien lisäämisestä ei ollut tarkkoja lukuja, mutta toivottavasti prosenttiosuus kasvaa seuraavien vuosien aikana huimasti! Ensimmäinen askel olisi varmastikin tavanomaisen puuvillan vaihtaminen luomuun sekä lisäksi löytää uusia innovatiivisia materiaaleja korvaamaan perinteisiä ympäristöä kuormittavia vaihtoehtoja.

On myös erittäin hienoa lukea, että Nanso tekee osansa suomalaisen vaate- ja tekstiiliteollisuuden säilyttämisen eteen: “Koulutamme uusia työntekijöitä tekstiilituotannon työtehtäviin Nanso Groupin oman kisälliohjelman avulla, joka käynnistyy vuonna 2013.”

Lupauksiin mitä ilmeisemmin kuuluu myös läpinäkyvyyden ja avoimuuden lisääminen. Tästä viitteitä antaa jo Nanso-blogin avaaminen, jossa henkilöstä kertoo Nanson vastuullisuudesta arjen teoissa.

On mahtavaa, että Nanso on lähtenyt tälle avoimuuden tielle ja rohkeasti antaa niin lupauksia kuin tekee konkreettisia tekoja vastuullisuuden saavuttamiseksi. Heidän päämääränään ei ole enempää eikä vähempää kuin “olla Suomen vastuullisin vaatetusteollisuusyritys ja vastuullisen liiketoiminnan edelläkävijä perustamalla vastuullisuustyönsä konkreettisille toimenpiteille, jotka houkuttelevat myös kuluttajat osallistumaan“.

Kuva & lainaukset: Nanso Group Oy

Toivoisimme kuitenkin, etteivät Green Streetin eteen käytetyt lukemattomat työtunnit menisi hukkaan, vaan löytäisimme kaupalle jatkajan. Jos olet kiinnostunut vastuullisesta yrittäjyydestä, lue ihmeessä lisää Green Streetin sivuilta tai ota meihin yhteyttä: valtteri.virtanen(at)greenstreet.fi / anniina.nurmi(at)greenstreet.fi.

Loppuunmyynti

Toimintamme lopettamisen johdosta, tänään pyörähti käyntiin Green Streetin varastontyhjennys. Kaikki tuotteet ovat myynnissä alennetuihin hinnoin. Ostoksille täältä!

Teimme yhdessä Sugar Helsingin, Antti Jääskeläisen ja Julius Salon kanssa uudesta kesän mallistosta videon yhtenä loppukesän aurinkoisena päivänä. Musiikista vastaa tamperelainen Miss Monster Truck.

Nurmi #2 from Sugar Helsinki on Vimeo.

Uuden malliston lisäksi avasimme juuri Nurmi-merkille ihkaoman verkkokaupan, jonka kautta pystyy vielä entistä paremmin jakamaan tietoa tuotteiden takaa. Verkkokauppaan pääset osoitteesta store.nurmiclothing.com.

Vaikka joitain koko ekohöpötys saattaa jo alkaa tympiä, mielestäni on erittäin tärkeää, että vastuullinen vaatemerkki viestii ekologisuudestaan. Miksi teen näin myös Nurmi-merkkini kohdalla, siitä lisää Nurmi-blogin puolella.

Gunilla Ander on matkustanut ympäri maailmaa: Aasiasta Afrikkaan ja Brasiliasta Yhdysvaltoihin. Hän on todistanut mm. Uzbekistanin puuvillapeltojen oloja, jossa diktaattori määrää vuodesta toiseen lapset keräämään puuvillaa, koska muuten satoa ei saataisi kerättyä tarpeeksi kustannustehokkaasti. Lapsityövoiman käyttö ei ole loppunut, vaikka maa on ratifioinut ILO:n lapsityövoiman kieltävän sopimuksen.

Orjuuden uudet muodot

Vaateteollisuuden epäeettisiä työoloja saatetaan nykypäivänä pitää verrattaen uutena ilmiönä, joka kohdistuu lähinnä vain Aasian ja Afrikan köyhiin maihin. Mutta länsimaat ovat aikanaan sortuneet aivan samaan – jopa pahempaan. Amerikassa orjat raatoivat puuvillapelloilla aamunsarastuksesta iltamyöhään ja esimerkiksi Iso-Britannian “tekstiilipääkaupungin” Manchesterin työoloja kuvattiin kirjassa aivan samalla tavalla kuin mitä nyt kerrotaan Kiinan tekstiilitehtaista.

Vaikkeivät länsimaat nykypäivänä enää käytä pelloillaan orjatyövoimaa, ei sorto vähäosaisia kohtaan ole hävinnyt. Nyt sorto kohdistyy kehitysmaihin välillisesti poliitiikan ja markkinatalouden kautta.

Tämä näkyy esimerkiksi Afrikan puuvillanviljelijöiden köyhyyden kierteenä. Afrikan mailla ei ole tasavertaisia mahdollisuuksia kilpailla puuvillan myynnissä isoja jättiläisiä – Yhdysvaltoja ja EU:ta – vastaan, sillä erityisesti Yhdysvalloissa puuvillan hintoja pidetään keinotekoisesti alhaalla maataloustukien avulla. Vaikka muutaman Afrikan maan muodostama Cotton 4 on saanut WTO:ssa läpi sen, että Yhdysvaltojen tukipolitiikkaa pitää oikeudenmukaistaa, ei vielä tähän päivään mennessä olla saatu konkreettisia tuloksia USA:n suunnalta.

Afrikan viljelijät eivät siis vaadi avustuksia omille viljelmilleen vaan yksinkertaisesti tehdä markkinoista oikeudenmukaisemmat. Ennen kuin tämä tapahtuu, eivät Afrikan viljelijät tule saamaan riittävää korvausta myymästään puuvillasta, eivätkä he näin ollen tule pääsemään pois köyhyyden kierteestä.

Vaihtoehtoja

Puuvillan viljely on mahdollistanut monille viljelijöille paremman elintason, mutta toisaalta riippuvuus puuvillasta on voinut romahduttaa kokonaisten valtioiden ja jopa maanosien talouden. Puuvillan viljely ei varmasti lopu koskaan, mutta muutoksia on tapahduttava.

On välttämätöntä viljellä jatkossa enemmän vaihtoehtoisia tekstiiliraaka-aineita, kuten pellavaa, hamppua ja lyocellia sekä kehittää tekniikan avulla muita materiaaleja uusiutuvista raaka-aineista. Ja jos puuvillaa viljellään, pitää sen ehdottomasti olla sekä reilua että luomua.

Isot länsimaiset vaateyritykset ovat jo ottaneet pieniä askelia parempaan suuntaan ja toivoa saattaa, että jatkossa paine niin viranomaisten kuin kuluttajienkin suunnalta ajaa vaateteollisuutta terveemmälle pohjalle.

Kiinan voima

Vaikka Yhdysvallat ja EU parantaisivatkin tapojaan, isoin kysymysmerkki on uusi nouseva suurvalta, Kiina. Maalla olisi suuri voima muuttaa vaateteollisuus kestävän kehityksen polulle. Nähtäväksi jää, tuleeko tätä ikinä tapahtumaan.

Kiinan tilanteesta uutena mahtina kertoo Jonathan Wattsin häkellyttävä kirja Kun miljardi kiinalaista hyppää, jota myös Uuden Mustan Terhi suosittelee kaikille luettavaksi.

Seuraavassa Emman viesti:

Hei,

Olen Vaasan yliopiston kauppatieteellisen tiedekunnan opiskelija. Teen graduani vastuullisen muodin teemasta. Tarkoituksenani on koota pieniä ryhmiä, joissa keskulteltaisiin kyseisestä teemasta. Olisi todella mielenkiintoista ja tutkimukseni kannalta tärkeää kuulla eettisesti valveutuneiden mielipiteitä aiheesta. Joten löytyisikö täältä ketään halukasta tutkimukseen osallistujaa (saa myös pyytää tuttuja mukaan).

Keskustelu olisi tarkoitus järjestää Helsingissä viikkojen 12 ja 13 tienoilla ja aikataulussa on joustovaraa ajankohdan suhteen osallistujien omien aikataulujen mukaan. Kaikkien osallistujien kesken on tarkoituksena arpoa pieni yllätyslahjakortti. Kiinnostuneet voivat olla yhteydessä suoraan minuun sähköpostitse. (emma.ylppo(at)student.uwasa.fi).

Kiitos jo etukäteen! Kyseessä on siis vain pieni tutkimus, mutta niinkuin sanotaan pienestä purosta kasvaa iso virta ja toivonkin, että tutkimukseni toisi esille uusia näkemyksiä vastuullisen muodin ilmiöön:)

Terveisin,
Emma Ylppö
emma.ylppo(at)student.uwasa.fi