Juttutuokio / Pure Waste Textiles: “Meidän kankaiden valmistukseen ei tarvita yhtään uutta raaka-ainetta”

Vaatetuotannosta syntyy vuosittain noin 60 miljardia neliömetriä kangasjätettä leikkuujätteen muodossa. Helsinkiläinen Pure Waste Textiles tekee oman osansa tämän jätemäärän vähentämiseksi muuntamalla leikkuujätteen uudeksi kankaaksi. Juttelin firman synnystä ja matkan varrella ilmenneistä haasteista Hannes Bengsin ja Jukka Pesolan kanssa.

 

Miten Pure Waste Textiles sai alkunsa?

Hannes: Alun alkaen tarkoituksena oli tuottaa Costo-asustemerkillemme kierrätyskangasta. Coston tuotteissa käytetään teollisuuden ylijäämämateriaaleja, ja oli vaikea löytää jatkumoa kankaille, koska materiaalin määrä oli rajattu.

Aloimme miettiä, löytyisikö markkinoilta sataprosenttisesti kuitutasolla kierrätettyä kangasta vaihtoehdoksi ylijäämäkankaille. Pitkän etsinnän jälkeen ei löytynyt, joten aloimme pohtia, voisimmeko tehdä kangasta itse.

Teimme kolmisen vuotta työtä Coston oppirahoilla: ideoitiin, testattiin ja jumpattiin. 2013 päätimme, että perustamme täysin uuden brändin ja yrityksen, koska idea oli kehittynyt niin hyväksi jutuksi. Näimme tässä niin paljon potentiaalia, ettemme halunneet jättää tätä vain Coston projektiksi.

Mitä Pure Waste Textiles tekee?

Hannes: Teemme kankaita sataprosenttisesti kierrätetyistä raaka-aineista. Tällä hetkellä käyttämämme materiaali on teollisuuden leikkuu- ja lankajätettä, pääasiassa puuvillaa. Ensin jäte lajitellaan värin ja laadun mukaan, jonka jälkeen se rouhitaan, vanutetaan ja kehrätään uudeksi langaksi, ja siitä edelleen neulotaan tai kudotaan kankaaksi. Meidän kankaiden valmistuksessa ei tarvita yhtään uutta raaka-ainetta tai värjäysaineita, joten pystymme säästämään merkittävästi vettä ja kemikaaleja.


Miten konkreettinen kehitystyö lähti liikkeelle?

Hannes: Se ei ole mikään salaisuus, että tällaista tekstiilijätteen prosessointia on ollut olemassa jo pitkään. Aasiassa on käytetty tekstiilijätettä hyödyksi jo vaikka kuinka kauan, jo vuosikymmeniä, kun sitä on sekoitettu uuden puuvillan joukkoon ihan kustannussyistä. On haluttu saada kustannustehokkaampaa, halvempaa raakamateriaalia. Tuotantopaikat eivät ole tästä viestineet ulospäin, eikä kierrätysmateriaalin käyttö ole näkynyt lopputuotteessa tai laadussa.

Tämän takia se teknologia on jo aikoja sitten kehittynyt Aasiassa, ja me pystyttiin hyödyntämään tätä osaamista. Me lähdettiin tutkimaan, pystyisimmekö tuottamaan sataprosenttisesti kierrätettyä kangasta. Aiemmin kaikki materiaalit ovat olleet sekoitteita eli kierrätysmateriaaliin on lisätty myös uutta kuitua.

Tämä oli itse asiassa meille alkuun iso ongelma, sillä kesti lähes vuoden päivät, että saimme vakuutettua yhteistyökumppanimme Kiinassa tekemään meille ensimmäiset testierät ja ylipäätään laittamaan täysin kierrätettyä raakamateriaalia heidän koneisiinsa. Kun he ensimmäisien testien jälkeen huomasivat, että tämä saattaakin onnistua, päästiin eteenpäin ja kehittämään prosessia pidemmälle.

Teitte ensimmäiset erät Kiinassa, mutta nyt tuotanto on pääasiassa Intiassa. Miten päädyitte Intiaan?
Jukka: Olemme rakentaneet omaa tehdasta Intiaan nyt muutaman vuoden ajan. Meidän tavoitteena on, että koko tuotantoketju on meidän omissa käsissä, ja Intian tehtaalla tämä on mahdollista. Ketjun saaminen omaan hallintaan auttaa myös tasalaatuisuudessa, koska kaikki erät tehdään samassa paikassa.

“Olemme rakentaneet omaa tehdasta Intiaan nyt muutaman vuoden ajan. Meidän tavoitteena on, että koko tuotantoketju on meidän omissa käsissä.”

Pystymme myös paljon paremmin testaamaan uusia juttuja ja tekemään pienempiä eriä. Kiinassa toimittiin isojen tehtaiden kanssa, joiden pienin mahdollinen tuotantoerä oli 3000-5000 metriä. Se on meille iso määrä, mutta näille tehtaille ihan pienistä pienin testierä. Kun teemme samassa paikkaa kaikki tuotannon vaiheet, saamme karsittua monta ongelmaa tuotannosta, ja ainoaksi haasteeksi jää raakamateriaalin laatu.

Mitä ongelmia tulee vastaan laatuun liittyen?

Jukka: Meillä on yhteistyökumppaneita, joilta me saadaan suoraan jätettä ja tiedämme hyvin materiaalin laadun ja tyypin. Mutta välillä voi eteen tulla tilanne, että meillä on esimerkiksi tilaus 5000 kappaleelle mustia T-paitoja, eikä meillä ole tarpeeksi mustaa leikkuujätettä. Tässä tilanteessa meidän on pakko ostaa jätettä ulkopuolisilta tukkureilta, jolloin laatu on arpapeliä. Ongelmana on se, että me ei voida valita vain tiettyä jätelaatua, vaan meidän pitää ottaa koko erä. Tästä erästä osa on käyttökelpoista raaka-ainetta kankaanvalmistukseen, mutta osa liian huonolaatuista.

Eikä me haluta tehdä niin, että ottaisimme koko erän, mutta käyttäisimme vain parhaat päältä ja dumppaisimme loput muualle. Haluamme käyttää kaiken. Näin ollen meidän pitää keksi erilaisille laaduille eri käyttötarkoituksia. Esimerkiksi kudottuun kankaaseen voidaan käyttää myös huonolaatuisempaa, lyhyempää kuitua, kun taas neulokseen vaaditaan pidempiä kuituja. Lisäämällä kierrätyspolyesteria kankaaseen mukaan voidaan hyödyntää lyhytkuituisempaakin jätettä. Jos jäte ei kelpaa kudotun kankaan tai neuloksen materiaaliksi, keksimme siitä muuta – esimerkiksi räsymattoja.


Haluaisitteko laajentaa puuvillan lisäksi myös muihin materiaaleihin?

Jukka: Meillä on paljon ideoita, haluaisimme käyttää kaiken maailman materiaaleja. Esimerkiksi villa on mielenkiintoinen. Sitä kierrätetään jo paljon, ja sen käyttö olisi vielä puuvillaakin helpompaa.

Hannes: Myös kasvipohjaisia materiaaleja, esimerkiksi kierrätysviskoosia, voisi sekoittaa kierrätetyn polyesterin sijasta puuvillan joukkoon.

Jukka: Ihan heti ei siis tekeminen lopu. Mutta se tässä juuri on mielenkiintoista, että periaatteessa voi tehdä mitä vaan. Nyt pitää kuitenkin keskittyä tiettyyn asiaan ja viedä se loppuun, ennen kuin aloittaa seuraavaa.

Tällä hetkellä käytätte teollisuuden leikkuu- ja lankajätettä (pre-consumer). Miten näette tilanteen tulevaisuudessa: tuletteko käyttämään tämän lisäksi raaka-aineena kuluttajien vanhoja vaatteita (post-consumer)?

Jukka: Kyllä me vielä jonkin aikaa tullaan käyttämään pääasiassa teollisuuden jätettä, mutta ideaalitilanteessa siirtyisimme myös kuluttajajätteen puolelle. Olemme sitä testanneet ja samalla tavalla se kuiduksi muuttuu.

Hannes: Kun saamme fiksusti käsiteltyä post-consumer-jätettä tarpeeksi käytettäväksi, tulemme sekoittamaan molempia samaan materiaaliin. Samaan tapaan kuin aiemmin on sekoitettu kierrätyspuuvillaa ja uutta puuvillaa.

Jukka: Kuluttajajätteessä on tosi paljon eroja laadun suhteen, ja usein laatu on niin huonoa, että materiaalia pystyy hädin tuskin kierrättämään kerran. Jos materiaalit olisi valmistettu jo alun perin tarpeeksi hyvälaatuisina, voisi niitä kierrättää helposti 2-3 kertaa. Tärkeintä olisikin saada ylipäätään vaatteiden ja materiaalien laatu nousemaan, olla kuluttamatta liikaa ja ostaa mieluummin laatua määrään sijaan.

Kuvat: Pure Waste Textiles

Tämä juttutuokio on julkaistu myös Vihreät vaatteet -oppaassa.

Jaa artikkeli:

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *