Vaatelainaamo – vaatemaailman kirjasto

Aina vaatteita ei tarvitse omistaa – niitä voi myös lainata, vähän niin kuin kirjoja. Näin voi omaan tyyliin saada helposti – ja ympäristöystävällisesti – pientä piristystä ja uutuutta. Käytännössä vaatteita voi lainata ja vaihtaa vaikka kavereiden kesken, mutta myös vaatelainaamoiden kautta.

vaatelainaamo

Kuva: Vaatelainaamo

Suomessa lainaamoja on jo muutamia. Valikoimat vaihtelevat lainaamoittain, mutta kaiken kaikkiaan valikoimissa on sekä vintagea että uutta, lähinnä pienten suomalaisten vaatemerkkien vaatteita ja asusteita.

Vaatelainaamoihin voi liittyä jäseneksi ja kuukausimaksua vastaan lainata tietyn määrän tuotteita kerrallaan. Tarkemmat tiedot hinnoista ja ehdoista löydät jokaisen vaatelainaamon omilta sivuilta.

Suomessa toimivat vaatelainaamot:

Luottovaate / Tampere

Vaatepuu / Järvenpää

Vaaterekki / Riihimäki

Nurmi Clothing Library / Lahti

Vaatelainaamo / Helsinki (Ei toiminnassa, jäi tauolle kesällä 2014)

/// Päivitetty 23.2.2015

18. March 2014 by Anniina
Categories: Ostoksilla, Vaatekaupat, Vihreä kulutus | Tags: , , , , | 2 comments

Ekologiset ja eettiset vaatteet Suomessa

// Artikkeli julkaistu alunperin englanniksi ja japaniksi Ethical Fashion Japan -sivustolla avamaan lukijoille suomalaisen vastuullisen vaateteollisuuden näkymiä (28.2.2014). Alkuperäinen artikkeli luettavissa täällä.

Suomi tunnetaan maailmalla hyvin skandinaavisen selkeästä designistaan, muttei ekomuodista – ainakaan vielä.

Ekomuoti on ollut paljon esillä ja siitä on puhuttu mediassa, mutta olemme edelleen kaukana tavoitteesta: Suurinosa suomalaisista vaateteollisuusyrityksistä toimii edelleen “kuten aina ennen”, ajattelematta ekologisuutta ja eettisyyttä. Tämän lisäksi suurinosa suomalaisista kuluttajista shoppailee halpamuotiketjuissa ja supermarketeissa (kyllä, meillä on vaatteita myös ruokakaupoissa).

Tästä huolimatta paljon edistystä on tapahtunut viimeisien vuosien aikana. Muutos kohti vastuullisempaa kuluttamista on tapahtumassa, sillä yhä useammat ihmiset arvostavat ekologisuutta ja eettisyyttä ja askel askeleelta tämä näkyy myös heidän ostokäyttäytymisessään. Myös monet uudet nuoret vaatemerkit sisällyttävät ekologisuuden ja eettisyyden ydinarvoikseen.

Vaatelainaamo

Vaatelainaamo – Kuvaaja: Hertta Päivärinta

Kirpputorit ja second hand -kaupat ovat suosittuja Suomessa. Ihmiset lähes kaikista ikäryhmistä ja kaikista sosiaaliluokista ostavat kierrätettyä. Kirppareiden lisäksi on toinenkin tapa pukea ylleen kierrätettyä: Suomessa on jo kolme vaatelainaamoa, josta sen jäsenet voivat lainata vaatteita. Kolmesta vanhin, Vaatelainaamo, sijaitsee helsingissä, mutta uusia lainaamoja on ilmestynyt myös Tampereelle ja Järvenpäähän. Tämäntyyliset uudet liiketoimintamallit ovat elintärkeitä, jotta saadaan aikaiseksi aito muutos kohti vastuullisempaa kulutuskulttuuria.

Puhuttaessa vaatemerkeistä, yksi hyvä esimerkki suomalaisesta vaatemerkistä, joka yhdistää tyylikkään designin ja vastuullisen tuotannon, on Poola Kataryna. Merkki käyttää luomumateriaaleja, teollisuuden ylijäämäkankaita ja suomalaista koivuvaneria näyttävissä tuotteissaan, jotka ovat valmistettu Suomessa ja Virossa.

Poola Kataryna

Poola Kataryna – Kuvaaja: Maija Astikainen

Lahtelainen vaatemerkki Nurmi luo vaatteita, jotka on tehty kestämään niin laatunsa kuin designinsa puolesta. Nurmi-merkin käyttämiä materiaaleja on mm. hamppu, kierrätetty puuvilla, luomupuuvilla ja teollisuuden ylijäämäkankaat. Tuotteiden koko tuotantoketju on läpinäkyvä.

Seuraavassa syksy/talvi 2014-15 -mallistossa Nurmi lanseeraa farkut, jotka on tehty suomalaisen Pure Waste Textiles -yrityksen innovoimasta 100% kierrätyspuuvillasta. Yritys on kehitellyt ensimmäisen denim-materiaalin, joka on tehty täysin kierrätysmateriaalista – tarkemmin ottaen farkkutehtaiden leikkuujätteestä ja lankatehtaiden lankajätteestä. Tulevaisuuden kangas, ehdottomasti.

Nurmi

Nurmi – Kuvaaja: Antti Ahtiluoto

Monet pienet vaatemerkit hyödyntävät suomalaisen vaateteollisuuden ylijäämämateriaaleja. Yksi oivaltava esimerkki tällaisesta on Sanna Rinne, joka on kehitellyt innovatiivisen tavan muokata ylijäämäkankaita uusiksi tekstiilipinnoiksi.

Sanna Rinne

Sanna Rinne – Kuvaaja: Viivi Huuska

Roots Cultural Movement -merkillä on toisenlainen näkökulma vastuullisuuteen: he suunnittelevat katumuotia hampusta ja luomupuuvillasta. Vaatemerkin lisäksi RCM on myös turkulainen kauppa, jossa on myynnissä monen suomalaisen ekomerkin vaatteita ja asusteita.

RCM

Roots Cultural Movement – Kuvaaja: Essi Orpana

Tyylikkäin esimerkki suomalaisesta ekologisesta ja eettisestä tekstiilisuunnittelusta on Saana ja Olli. Tämä valloittava pari Turusta suunnittelee ajattomia sisustustekstiilejä graafisilla printeillä höystettynä.

Saana ja Olli

Saana ja Olli – Kuvaaja: Unto Rautio

Suomessa on myös pieni – mutta kasvava – lukumäärä vaatekauppoja, jotka ovat erikoistuneet vastuullisiin vaatemerkkeihin. Laajin ja tyylikkäin valikoima ekologisia ja eettisiä vaatteita löytyy Nudge Helsingistä. Netin puolella Weecos-sivustolta löytyy laaja kattaus suomalaisia ekomerkkejä.

Nudge

Nudge – Kuvaaja: Sampsa Pärnänen

Yksi erittäin kiinnostava uutuus printtimedian saralla on Huili, joka on vastuullisuutta tyylikkäällä tavalla esiintuova lifestyle-lehti. Moderni ja raikas taitto yhdistyy mielenkiintoisiin artikkeleihin liittyen kaikkeen asumisesta ruokaan ja energiasta muotiin.

Huili ja tässä artikkelissa mainitut kaupat ja merkit osoittavat, että vastuullisuus ja tyyli voivat kulkea käsi kädessä – ja sen, että suomalaisella vastuullisella vaateteollisuudella on kirkas tulevaisuus.

28. February 2014 by Anniina
Categories: Lehdet, Vaatekaupat, Vaatemerkit, Vihreä kulutus, Yleistä vihreistä vaatteista | 4 comments

Kurssi vastuullisesta vaateteollisuudesta tänä keväänä

Lahden ammattikorkeakoululla järjestetään tänä keväänä minun pitämäni kurssi vaateteollisuuden vastuullisuudesta. Tälle viikonloppukurssille, joka pidetään avoimen AMK:n puolella, voi osallistua ihan kuka vaan aiheesta kiinnostunut  (ei tarvitse olla opiskelija tai vaatetusalalla). Aikaa ilmoittautua on vielä 6.3.2014 saakka.

Vaate- ja tekstiiliteollisuuden ekologiset ja eettiset kysymykset

Käytännönläheinen johdatus vastuulliseen vaateteollisuuteen. Nykyinen vaateteollisuus on tilanteessa, jossa vaatteita tuotetaan yhä nopeammin, yhä halvemmalla ja yhä enemmän – mutta kenen kustannuksella? Opintojaksolla käydään läpi, mitä vaatteen ekologisuus ja eettisyys tarkoittaa, ja miten käytännössä voimme tehdä vastuullisempia valintoja.

Aika: Lauantaisin ja sunnuntaisin 22.—23.3. ja 5.—6.4.2014 klo 9.00—16.00

Paikka: Lahden ammattikorkeakoulu, Muotoilu- ja taideinstituutti, Kannaksenkatu 22, Lahti

Hinta: 40€

Lisätietoa ja ilmoittautumiset LAMK:n sivuilta.

Kurssi

20. February 2014 by Anniina
Categories: Koulutus, Yleistä vihreistä vaatteista | Leave a comment

Mistä T-paitasi tulee?

Mitä kaikkea tapahtuu, ennen kuin T-paita on kaupan hyllyllä? Planet Money T-shirt on dokumentaatioprojekti, joka kertoo tämän tarinan. Kannattaa ehdottomasti käyttää vartin verran aikaa tämän dokkarin katsomiseen, sillä sen jälkeen T-paita ei ole enää vain T-paita. Voit katsoa dokkarin Planet Money T-shirt -nettisivuilta.

Planet Money T-shirt

 

14. December 2013 by Anniina
Categories: Tuotantoketju, Videot / elokuvat | Leave a comment

Ekologiset sukkahousut

Ekologisuus ja sukkahousut eivät ihan helposti mahdu samaan lauseeseen. Sukkahousut kun yleensä tehdään epäekologisista* tekokuidusta, ne eivät ole kestäviä ja vieläpä niiden sekoitemateriaalit ovat erittäin vaikeita kierrättää.

Parempia vaihtoehtoja sukkahousuihin on ollut aiemmin lähes mahdotonta löytää, mutta nyt Suomen kauppojen valikoimista löytyy jo muutama ekologisempi vaihtoehto, joista lisää alla. Monen tuotteen kohdalla keskitytään lähinnä materiaalin ekologisuuteen, ei niinkään koko tuotannon saatikka koko elinkaaren vastuullisuuteen – mutta pienin askelin mennään kohti parempaa.

 

Kierrätettyä

Lindex

Lindexin valikoimista kierrätetystä polyamidista valmistetut sukkahousut (90% polyamidi, 10% elastaani), joiden tuotantomaana Italia. Kierrätyssukkikset Lindexin verkkokaupassa (hinta: 5,95€).

Lindex / luomupuuvillasukkahousut

Norlyn Rieco (Nanso Group)

Norlyn Rieco -sukkahousuihin käytetty 75% kierrätettyä materiaalia, joka koostuu tekstiilijätteestä kierrätetystä puuvillasta ja muovipulloista kierrätetystä polyesterista. Näiden lisäksi sukkahousuissa on materiaalina 20% polyamidia ja 5% elastaania parantamaan käyttömukavuutta.

Suurin osa Nanso Groupin sukkahousuista valmistetaan yrityksen omalla sukkahousutehtaalla Torniossa. Langat ostetaan eurooppalaisilta langanvalmistajilta.

Kiss kiss

Värikkäät Kiss kiss -sukkahousut syntyvät suomalaisen sukkahousutehtaan kakkoslaatuisista sukkiksista. Kakkoslaatuisissa sukkahousuissa ei ole reikiä tai muita käyttöä haittaavia vikoja – vain pieniä neulosvirheitä tai tahroja, jotka peittyvät värjäyksen ja kuvioinnin alle. Näin tuotteiden tekijä, Maiju Ahlgrén, pystyy antamaan sukkiksille, jotka muuten joutuisivat energiajätteeksi, uuden elämän. Lisätietoa Kiss kiss -nettisivuilta (hinta: 24-32€).

 

Luomupuuvillaa

Peau Ethique

Peau Ethique -merkin luomupuuvillaisia sukkahousuja (kuvassa alla) voi ostaa suomalaisesta Qiamo-verkkokaupasta. Kyseisten sukkahousujen materiaalina 97% luomupuuvilla (GOTS-sertifioitu), 3% elastaani. Tuotettu Turkissa. Luomupuuvillasukkikset Qiamo-verkkokaupasta (hinta: 19,90€).

Qiamo/ luomupuuvilla-sukkahousut

Lindex

Lindexin valikoimissa on luomupuuvillaisia (77% luomupuuvilla, 19% polyamidi, 4% elastaani) sukkahousuja, jotka on valmistettu Turkissa. Luomupuuvillasukkikset Lindexin verkkokaupassa (hinta: 9,95€).

Lindex / kierratetty polyamidi

 

Kestävyys ennen kaikkea

Nanso Groupiin kuuluvilla Norlynilla ja Voguella on tämän syksyn uutuustuotteina Norlyn Run Resist ja Vogue Run Resist, joihin käytetty lanka ehkäisee silmäpakojen syntymistä. Tämä pidentää tuotteen käyttöikää, mikä on varsin tärkeää mietittäessä tuotteen koko elinkaaren ympäristövaikutuksia.

Kestävien sukkahousujen ei pitäisi sinällään olla “uutuustuote”, sillä alkujaan DuPontin kehittelemät nailonsukkahousut kestivät todella hyvin, eivätkä hajonneet millään. Yrityksen johtajat tajusivat kuitenkin tehneensä virheen, sillä myyntiä ei saatu tarpeeksi naisten pärjätessä vain yksillä sukkahousuilla. Näin tuotantotiimi teki työtä käskettynä ja kehittivät huonompilaatuisemmat sukkahousut. Tästä suunnitellusta vanhenemisesta kerroin aiemmassa kirjoituksessa.

Toivottavasti tulevaisuudessa kauppojen sukkahousurivistöissä nähtäisiin enemmän ympäristöystävällisiä materiaaleja, mutta ennen kaikkea entistä enemmän sukkiksia, jotka eivät menisi rikki ei niin millään.

* Edit 14.11.2013: Tekokuiduissa on paljon negatiivisia ympäristövaikutuksia, mutta ne eivät välttämättä ole ollenkaan luonnonkuituja epäekologisempi vaihtoehto. Riippuu paljon tuotantoprosessista ja käyttötarkoituksesta, mikä kuitu ympäristön kannalta sopii mihinkin tuotteeseen. Lisää aiheesta: www.vihreatvaatteet.com/tekokuitu-vs-luonnonkuitu/

12. November 2013 by Anniina
Categories: Asusteet | Tags: | 11 comments

Tue vastuullisia vaatteita yhteisörahoituksen avulla

Pyörittämäni Nurmi-vaatemerkki on ollut toiminassa vuodesta 2010 saakka. Olemme saaneet paljon positiivista palautetta ja uskomme vakaasti, että kysyntää Nurmen kaltaiselle vastuulliselle ja läpinäkyvälle vaatemerkille löytyy niin Suomessa kuin ulkomaillakin.

Pienen vaateyrityksen – ja vielä ekologisesti toimivan – alkutaival ei ole kuitenkaan helppo. Merkin pyörittäminen vaatii paljon resursseja – niin rahallista panostusta kuin työtuntejakin. Tämän takia päätimme hakea tukea yhteisörahoituksen avulla ja olemme rakentaneet hankeen suomalaiseen Mesenaatti.me-palveluun.

Nurmi-tuotteiden lisäksi vastikkeista löytyy Vihreät Vaatteet -työpajoja, joissa avaan ekologisen ja eettisen vaateteollisuuden saloja. Workshopit on räätälöity erikseen kuluttajille, alan ammattilaisille sekä myyntityössä toimiville. Lisäksi valikoimista löytyy myös asiantuntijapalvelut räätälöitynä vastaamaan tietyn yrityksen tarpeita.

Aiemmin Mesenaatin kautta on onnistuneesti saanut rahoitusta mm. lehti-, kirja- ja levytysprojektit, mutta Nurmi on ensimmäinen palvelun kautta yhteisörahoitusta hakeva vaatemerkki. Koemme, että tämä väylä on kuin meille tehty, sillä haluamme toimia mahdollisimman läpinäkyvästi.

Osallistumalla hankkeeseen pääset vaikuttamaan suoraan: tukemalla Nurmen kasvua ja kansainvälistymistä, edesautat konkreettisesti vastuullisten vaatteiden läpimurtoa vaateteollisuudessa!

Nurmi & Mesenaatti.me

Mutta miten tämä kaikki liittyy Vihreät Vaatteet -sivustoon? Yhteisörahoitus toimii vastikkeiden kautta eli rahallista panostusta vastaan saat haluamasi tuotteen tai palvelun.

Nurmi-tuotteiden lisäksi vastikkeista löytyy Vihreät Vaatteet -työpajoja, joissa avaan ekologisen ja eettisen vaateteollisuuden saloja. Workshopit on räätälöity erikseen kuluttajille, alan ammattilaisille sekä myyntityössä toimiville. Lisäksi valikoimista löytyy myös asiantuntijapalvelut kustomoituna vastaamaan tietyn yrityksen tarpeita.

Tarkempia tietoja hankkeesta ja kaikki vastikkeet löydät Mesenaatti.me-nettisivuilta.

Nurmi & Mesenaatti.me

Nurmi & Mesenaatti.me

 

24. October 2013 by Anniina
Categories: Nurmi-mallisto | Tags: , , | Leave a comment

Mistä voi ostaa ekovaatteita?

Ekovaatteiden tarjonta on parantunut viime vuosien aikana huomattavasti, mutta vieläkin niiden löytäminen saattaa olla kiven alla.

Vastuullisia vaatteita ei löydy juurikaan suurista tavarataloista, vaan pitää suunnata matka pienempiin putiikkeihin. Tätä helpottamaan alla lista parhaista ekologisia vaatteita tarjoavista kivijalkakaupoista ja nettikaupoista Suomessa.

Kaikkien listasta löytyvien kauppojen koko tarjonta ei ole aivan täysin ekologista, mutta joka tapauksessa suuri osa kaupoissa myytävistä merkeistä täyttää ekologisuuden kriteerit (kunkin kaupan kohdalla lueteltu muutamia tarjolla olevia ekomerkkejä).

Nudge

Nudge

Naisten, lasten ja miesten vaatteita ja asusteita. Myös kosmetiikkaa ja sisustustavaroita.
Osoite: Yrjönkatu 30, Helsinki
Nettisivut: www.nudge.fi
Verkkokauppa: www.yalo.fi
Merkkejä mm. Alchemist, Costo, Kings of Indigo, Kuyichi, Nurmi, Second Chance

urbanstory

Urbanstory

Naisten, miesten ja lasten vaatteita ja asusteita
Osoite: Katariinankatu 1, Helsinki
Nettisivut: www.urbanstory.fi
Merkkejä mm. Patagonia, Osklen, Veja

Heluna

Vegaaninen kenkäkauppa
Osoite: Torkkelinkatu 3C, Helsinki
Nettisivut ja verkkokauppa: www.helunanetti.com
Merkkejä mm: Vegetarian shoes, Ethletic, Simple shoes

seele

Seele

Naisten vaatteita ja asusteita
Osoite: Kauppakatu 6, Tampere
Nettisivut: www.seele.fi
Facebook: facebook.com/seele.fi
Merkkejä mm. Kuyichi, Kings of Indigo, Globe Hope, Second Chance, Nurmi

OMB Finnish Designers Boutique

Naisten ja miesten vaatteita ja asusteita
Osoite: Hatanpään valtatie 6, Tampere
Nettisivut: www.onemanband.fi
Merkkejä mm: Costo, Glope Hope, Mifuko, Nurmi, Poola Kataryna

kukaneko

Kukaneko

Naisten ja miesten vaatteita ja asusteita
Osoite: Lahdenkatu 14, Lahti
Nettisivut: www.kukanekoblogi.blogspot.fi
Merkkejä mm. Saana ja Olli, Nurmi, Poola Kataryna

Televisio Lifestyle Store

Naisten vaatteita ja asusteita
Osoite: Hämeenkatu 32, Turku
Nettisivut: www.televisioon.fi
Merkkejä mm. Tauko, Second Chance, Nurmi, Costo, Glope Hope

Ecobohemia

Naisten ja lasten vaatteita ja asusteita
Verkkokauppa: www.ecobohemia.com
Merkkejä mm: Aarrekid, Ethletic, Mifuko, Minna

Naava

Naisten, lasten ja miesten vaatteita ja asusteita. Myös kosmetiikkaa ja sisustustavaroita.
Verkkokauppa: www.naavakauppa.fi
Merkkejä mm. People Tree, Bibico, Moral

Karma

Naisten ja miesten vaatteita ja asusteita
Verkkokauppa: www.karma.fi
Merkkejä mm. People Tree, Prana, Braintree, Monkee Clothing

Nurmi

Naisten ja miesten vaatteita ja asusteita.
Verkkokauppa: store.nurmiclothing.com
Merkki: Nurmi

Paloni

Naisten ja lasten vaatteita ja asusteita.
Osoite: Eerikinkatu 7, Helsinki
Nettisivut ja verkkokauppa: www.paloni.fi
Merkkejä mm. First Crush, Ainokainen, Vietto, Second Chance, Tauko, Humbugi

Lisää?

Näiden jatkoksi lisää ekoverkkokauppoja löydät Vihreiden Vaatteiden Kaupat-listauksesta.

29. August 2013 by Anniina
Categories: Nettikaupat, Ostoksilla, Vaatekaupat | Leave a comment

Tekstiilit kiertoon: mpankki.fi

Tänään julkistettiin uusi Mahdoton-yhteisö, jonka päämääränä on pienentää jätteeksi joutuvan materiaalin määrää.

mahdotonfi

“Ideoiden jakamisen, jalostamisen sekä vuoropuhelun kautta ylijäämämateriaaleille löydetään uusia ja yllättäviä käyttötarkoituksia. Tässä yhteisössä jokainen on tasaveroinen uuden materiaalitehokkaan maailman löytöretkeilijä ja uudisrakentaja.

Suomessa syntyy jätettä vuosittain noin 96 miljoonaa tonnia eli 96 miljardia kiloa! Tästä määrästä kotitalouksien jätteet (3 milj. tn) ovat vain n. 3%. Loput jätteistä (97%) syntyvät eri tyyppisten teollisten toimintojen seurauksena. Mahdoton-yhteisön tavoitteena on vaikuttaa juuri tämän osuuden pienemiseen. Jokainen kilo, joka ei päädy enää jätteeksi, säästää tulevien sukupolvien resurssivarantoja.”

mpankki

Mahdoton-yhteisö on tehnyt jo erittäin hyvän konkreettisen askeleen materiaalien kierrätykseen isommassa mittakaavassa luomalla Materiaalipankin, jonka kautta yritykset voivat myydä, ostaa ja etsiä ylijäämämateriaaleja. Myytävät ja ostettavat materiaalit voivat olla lähes mitä vaan, mutta palvelusta löytyy jo myös tekstiilejä: mm. Globe Hopen vintage-kangasta, Vuorelman tekstiilejä ja myös omalta yritykseltäni tarpeettomaksi jääneitä kankaita.

Materiaalipankin löydät osoitteesta: www.mpankki.fi

 

22. May 2013 by Anniina
Categories: Kierrätys | Tags: , | Leave a comment

Marimekko sulkee kaksi tehdasta Suomessa

Marimekko ilmoitti juuri sulkevansa kaksi tehdastaan yt-neuvotteluiden lopputuloksena, kertoo Helsingin Sanomat. Kyseessä on ompelimo Kiteellä ja laukkutehdas Sulkavalla. Näin ollen jäljelle jää vain yksi oma tuotantolaitos, Helsingissä sijaitseva kangaspaino. Vielä yhtiö ei ole päättänyt, siirtyykö tuotanto ulkomaille vai jääkö se suomalaisille alihankkijoille.

marimekko

Kuva: Marimekko

Marimekko, kuten monet muutkin yritykset ovat ponniskelleet talousvaikeuksien kanssa: todella monella suomalaisilla vaateyrityksillä on meneillään yt-neuvottelut. Tosin kaikilla firmoilla ei sinällään ole ollut tappiollinen tulos vaan voitot ovat olleet pienempiä, mutta jo pelkästään tämä on saanut firmat kiristämään kukkaron nyörejään.

Marimekon talouslukuja pääsee katsomaan heidän nettisivuiltaan. Vuoden 2012 tilikauden tulos oli 1,1 miljoonaa, mutta toki verrattuna vuoden 2011 tulokseen (2,8 miljoonaa) on edellisvuosi kartuttanut vähemmän voittoja.

Enää todella harvalla suomalaisyrityksellä on tekstiilituotantoa Suomessa, sillä hintakilpailu ja kustannusten nousu on ajanut firman siirtämään tuotantonsa ulkomaille. Marimekolle tosin ilmeisesti jää edelleen tuotantoa Suomeen, muttei enää omien tuotantolaitosten kautta vaan alihankintana.

Vielä vuonna 2009 Marimekon Ihamuotila vakuutti Arvopaperin haastattelussa (13.08.2009), että kaikki kolme jäljellä olevaa tuotantopaikkaa säilyvät Suomessa. Myös silloin oli käynnissä YT-neuvottelut, joista artikkelissa kerrotaan: “Neuvotteluilla Marimekko haluaa myös taata sen, että tuotanto pysyy edelleen Suomessa. Ihamuotila vakuuttaakin, että kaikki kolme tuotantopaikkaa pysyvät pystyssä yt:stä huolimatta.”

Merimekko / Arvopaperi

Kuvakaappaus: Arvopaperi (julkaistu 13.08.2009)

Viime vuosien aikana Marimekko on selkeästi tehnyt uusia linjanvetoja: he ovat tehneet suuria satsauksia uusiin omiin myymälöihin varsinkin ulkomaille ja myös panosteneet uusiin tuotelinjoihin. Tosin Marimekon sivuilla kerrotaan edelleen, että kolme omaa tuotantolaitosta ovat yritykselle erittäin tärkeitä:

“Marimekolla on kolme omaa tuotantolaitosta, jotka kaikki sijaitsevat Suomessa: kangaspaino Helsingissä, ompelimo Kiteellä ja laukkutehdas Sulkavalla. Kannattavan oman valmistuksen ylläpitäminen Suomessa on Marimekolle merkittävä kilpailutekijä. Omalla tuotannolla on myös erittäin tärkeä rooli tuotekehityksessä.”

Harmillista, että yritys ei enää kokenut oman tuotannon säilyttämistä tärkeäksi tuotekehityksen kannalta. Yllämainitussa tekstissä tärkeäksi sanaksi taitaa nousta kannattavuus:Kannattavan oman valmistuksen ylläpitäminen Suomessa on Marimekolle merkittävä kilpailutekijä.” Ilmeisesti tehtaat eivät olleet enää kannattavia, joten niiden säilyttäminen ei enää ollut riittävän tärkeää.

Marimekko

Kuvakaappaus: Marimekon nettisivut 16.5.2013

Suomalainen vaatetuotanto on näinä päivinä pahoissa ongelmissa: suurinosa isommista tuotantopaikoista on lopettanut toimintansa yritysten siirtäessä tuotantoa ulkomaille. Ja vaikka tuotantoa haluaisikin pitää Suomessa, alkaa olla hankalaa löytää pidempää sarjaa tekeviä tehtaita. Tämän lisäksi tuotantohinnat nousevat vuosi vuodelta, joten helppoa ei ole tuottaa kohtuuhintaisia vaatteita kotimaassa. Pian myös katkeaa ammattitaidon ketju, jos vuosikymmenien tietotaito ja osaaminen tehdasvalmistuksesta ei jatku uusille sukupolville edellisten jäädessä eläkkeelle. Entä löytyykö edes nuorista suomalaisista enää uusia innokkaita työntekijöitä linjatyöhön?

//Edit 17.5.2013: Toisin kuin alunperin otsikossa kerrottiin, Marimekko ei välttämättä siirrä omien sulkeutuvien tehtaiden tuotantoa ulkomaille. Helsingin Sanomat kirjoittaa: “Marimekon mukaan valmistus ei välttämättä siirry ulkomaille, vaan se voi myös jäädä suomalaisille alihankkijoille.”

17. May 2013 by Anniina
Categories: Tuotantoketju | Tags: , , | 1 comment

Crocsit paranee polttamalla?

Crocs-kengät ihastuttavat ja vihastuttavat. Toiset sanovat niitä maailman mukavimmiksi kengiksi, toiset maailman rumimmiksi. Nyt ei kuitenkaan puututa ulkomuotoon, vaan ihan muihin seikkoihin.

Ekokem tiedotti juuri kampanjastaan Crocsin kanssa, jonka tarkoituksena on hyödyntää Crosien polttamisesta vapautuva energia:

Croslite™-materiaali sopii hyvin polttamiseen, sillä se vastaa energiasisällöltään lähes öljyä. Kenkien poltosta syntyneellä energialla tuotetaan kaukolämpöä Riihimäen ja Hyvinkään alueelle sekä sähköä lähialueen verkkoon. Tavallinen energiansäästölamppu palaa yhden Crocs-kenkäparin energialla yli kaksi viikkoa yhteen menoon, kuvailee Ekokemin viestintä- ja yhteiskuntasuhteiden päällikkö Auli Westerholm.

Crocs

Kuva: www.crocs.com

Crocsit valmistetaan yrityksen patentoimasta Croslite™-materiaalista. Aivan helposti ei voi saada selville, mitä tämä materiaali tarkalleen ottaen on, sillä heidän sivuillaankin avataan asiaa näin: “CrosliteTM on patentoitu Closed Cell Resin (PCCR) -materiaali, joka EI ole muovia EIKÄ kumia. CrosliteTM PCCR on umpisoluinen ja hajuja eliminoiva materiaali. Se on ainutlaatuinen iskuja vaimentava hartsipitoinen materiaali, joka on kehitetty maksimoimaan iskunvaimennus.” (Lähde: www.crocs.fi)

Se ei ole siis muovia, mutta kuitenkin öljypohjainen materiaali eli se ei maadu. Näin ollen on aina parempi, jos vanhoja Crocseja pystytään kierrättämään jollain tapaa, jotta ne eivät joudu kaatopaikalle. Tiedossa ei ole, voisiko materiaalia kierrättää sellaisenaan uusien Crocsien materiaaliksi – samaan tapaan kuin vaikka juomapulloja kierrätetyksi polyesteriksi. Ainakaan vielä kierrätettyjä Crocseja ei ole olemassa.

Crocsien polttaminen on siinä mielessä ekoteko, että siinä saadaan energiaa tuotteesta, joka muuten joutaisi kaatopaikalle, eikä maatuisi. Mutta pystyykö tällä hyvittämään kenkien tuotannon aiheuttaman ympäristökuormituksen? Entä saako tämä kuluttajat ostamaan Crocseja entistä enemmän, kun ajatellaan niille olevan hyvä “loppusijoituspaikka”? Tähän ainakin ohjataan, sillä palautetuista kengistä saa viiden euron lahjakortin uusien Crocsien ostamiseen.

Kevyiden Crocsien valmistus on siinä mielessä ympäristöystävällinen, että yhdet kenkäparit pystyy tuottamaan tehokkaasti minimaalisella materiaalimäärällä. Tehokkaan tuotannon takia Crocseja voidaan myydä hyvin halpaan hintaan. Tämä taas saa ihmisiä ostamaan tuotetta enemmän – ja myös heittämään ne pois heppoisin perustein. Oma lukunsa on feikki-Crocsit, joita saa ostaa lähes ilmaiseksi, eikä tuotannosta, materiaalista tai tuotteen laadusta ole tietoa.

Crocsin klassikkomallit tehdään vain yhdestä materiaalista (kantapään lenkin kiinnitystä lukuunottamatta) ilman kiinnitysaineita, joten ne on paljon helpommin kierrätettävissä kuin perinteinen kenkä. Näin ollen jos niiden materiaalia voisi kierrättää uusien Crocsien materiaaliksi, niitä voisi jopa kutsua ekologisiksi.

Mitä muuta tiedämme näiden muovikenkien valmistuksesta? Heidän nettisivullaan tuotantopaikat eivät taida olla aivan ajantasalla, sillä suomenkielisillä sivuilla kerrotaan kenkiä valmistettavan Kiinassa, Italiassa ja Bosniassa, kun taas englanninkielisillä sivuilla kerrotaan valmistusmaiksi Kiina, Italia, Meksiko, Vietnam, Intia ja Bosnia.

Muuta tietoa valmistuksesta tai ympäristöystävällisyydestä ei heidän nettisivuiltaan löydy, paitsi lyhyt ja ytimekäs vastuullisuusraportti.

Crocs

Kuva: www.crocs.com

Heidän tuotannollaan ei ilmeisesti ole ulkopuolista auditointia, sillä raportissa kerrotaan, että tehtaat auditoinaan, jotta ne täyttävät Crocsin itse laatiman Supplier Code of Conduct -ohjenuoran. Eli ulkopuolisen tahon valvontaa tai ulkopuolista sertifiointia eettisyyden vahvistamiseksi ei ilmeisesti ole.

Crocs tekee myös hyväntekeväisyystyötä lahjoittamalla kenkiä vähävaraisille Crocs cares -ohjelman kautta.

Ympäristöasioissa puhutaan pääosin pakkausmateriaaleista. He ovat pystyneet vähentämään huomattaman määrän kaatopaikalle päätyvän pakkausjätteen määrää. Crocsin myyntivoluumilla tästä tulee jo merkittävä parannus. He myös pyrkivät vähentämään kenkien tuotannossa syntyvän jätteen määrää ja pyrkivät tulevaisuudessa käyttämään enemmän kierrätettyjä materiaaleja. Ehkä siis tulevaisuudessa Croseista tulee ekot, ken tietää.

30. April 2013 by Anniina
Categories: Kengät | 3 comments

← Older posts

Newer posts →