Sock Designers -luomusukat
Kesän lopulla löysin netin ihmeellisestä maailmasta ruotsalaisen uutuuden: ekologisia, eettisiä ja esteettisiä sukkia suunnittelevan Sock Designers -merkin. Pakko jälleen sanoa: kyllä ruotsalaiset osaavat!
Sock Designersin takaa löytyy pariskunta Göteborgista, Michael ja Sofia, jotka halusivat hypätä pois hektisestä oravanpyörästä ja tehdä jotain aivan muuta. Pariskunnalle tärkeitä tekijöitä ovat design, laatu ja ekologisuus. Näistä aineksista syntyi raikas ja iloinen sukkamallisto, jonka mallit sopivat niin miehille, naisille kuin lapsillekin.
Sukissa käytettävä luomupuuvilla, jonka on sertifioinut IMO-organisaatio, on kasvatettu Turkissa. Puuvilla on kehrätty langaksi Saksassa, jossa materiaali myös värjätään GOTS-sertifikaatin mukaisesti.
Luomupuuvillan lisäksi sukkiin on lisätty hieman polyamidia (17%) tuomaan kulutuskestävyyttä ja lycraa (3%), jotta tuote pitää hyvin muotonsa. Polyamidi valmistetaan italiassa ja lycra Latviassa. Sock Designers -sukat kudotaan Latviassa paikallisessa perheyrityksessä.
Näissä sukissa yhdistyy niin hyvin vastuullisuus ja design, että halusin ottaa niitä myös Green Street -verkkokauppan valikoimiin, jonka löydät täältä.
Kuvat: Sock Designers
Väriä talveen!
Olen järjestämässä yhdessä iam design -muotoiluyrityksen kanssa Värikästä joulua -värityskilpailua (kilpailu voimassa 22.11.2011 saakka) ja siihen liittyvää tapahtumaa Lahden Muotohuoltamolla 25.-27.11.2011 osana WDC 2012 -hanketta.
Värittäminen on hengähdystauko kiireisen arjen keskellä. Kilpailuun voi osallistua niin kotona kuin koulussa, työpaikan kahvitunnilla kuin bussimatkalla kohti kotia. Värittää voi lasten kanssa tai ihan omaksi ilokseen – oli sitten nuori tai vähemmän nuori.
Kilpailun voittaja saa omakseen luomupuuvillaisen kassin, jonka kylkeen on painatettu voittajan itse värittämä taideteos. Kassin sisältä tulee löytymään runsain mitoin luomuherkkuja!
Käy tykkäämässä Värikästä joulua -sivuista Facebookissa ja näet kaikki kilpailutyöt. Kaikkien tykkääjien kesken arvotaan yllätyspalkintoja!
Lisää tietoa kilpailusta ja tapahtumasta osoitteessa www.facebook.com/varikastajoulua
Ekovaatteet eivät ole enää vain hippien juttu
…Ja sen todistaa myös City Style Guide, jossa on nostettu hienosti esille suomalaisia ekovaatemerkkejä, jotka kulkevat design edellä. Style Guiden näköisversio luettavissa täältä.
Artikkelissa esittelyssä Nurmi-merkkini lisäksi mm. Costo, Minna Hepburn, Ainokainen, Sanna Hopiavuori ja Poola Kataryna, jonka valloittavasta Beasts AW2011 -mallistosta kuva alla:
Kuva: Sofia Okkonen
Ethical Fashion Source Expo 2011
Tämän viikon maanantaina ja tiistaina Lontoossa järjestettiin Ethical Fashion Source Expo, josta kerroin aiemmassa postauksessani. Olin mukana messuilla Nurmi-merkkini kanssa ja seuraavassa hieman kuulumisia tapahtumasta!
Messut järjestettiin Islingtonin kaupunginosassa Sadlers Wells -musiikkiteatterissa, jonka aulatilat neljässä kerroksessa oli varattu messujen käyttöön. Ensimmäisessä kerroksessa, sisäänkäynnin luona, oli esillä asukokonaisuuksia, jossa oli yhdisteltynä Designer Pavilion -osaston merkkien vaatteita (kuva alla).
Aulassa näytettiin myös erilaisia videoita ja elokuvia ekologiseen vaatteeseen liittyen sekä järjestettiin kaikille avoimia lyhyitä konsultaatiotapaamisia brittiläisten vastuullisen vaateteollisuuden konkarien kanssa.
Seuraava kerros oli varattu Designer Pavilion -osastolle. Esillä oli noin kymmenen vastuullista vaate- ja asustemerkkiä eri puolilta maailmaa, mm. Indonesiasta, Ranskasta, Italiasta, Iso-Britanniasta – ja myös Suomesta!
Ultra voitti tämän vuoden Innovation-palkinnon konseptuaalisella mallistollaan (kuva yllä). Tyylikäs mustavalkoinen mallisto on suunniteltu niin, että siitä löytyy kaikki vaatekappaleet, joita ikinä tarvitset. Konseptin tarkoituksena onkin saada ihmiset käyttämään vuoden ajan vain Ultran mallistoa. Kun vuosi on kulunut, malliston voi palauttaa ja se joko kierrätetään vai modifioidaan uusiksi asuiksi.
Kakkoskerroksen auditoriossa järjestettiin tasatunnein seminaareja, jotka käsittelivät hyvin laajalti vastuullisuutta vaateteollisuudessa. Aiheina oli mm. puuvillan tuotanto, tuotannon ympäristövaikutusten vähentäminen ja lähituotanto Iso-Britanniassa.
Kahdessa ylimässä kerroksessa oli esillä ekologisia materiaaleja ja eettisiä tuotantopaikkoja. Ethical Fashion Forum on tehnyt mahtavaa työtä sen eteen, että suunnittelijoiden ja vaatemerkkien on helpompi löytää vastuullisia kankaita ja toimijoita.
Kaiken kaikkiaan oli hienoa nähdä niin paljon ihmisiä, jotka olivat aidosti vastuullisemman vaateteollisuuden asialla. Ehkä vielä joskus Suomeenkin saadaan vastaavanlainen tapahtuma!
Lisää kuvia Nurmi-blogin puolella.
Nurmi esillä Lontoossa!
Ensi viikon alussa (17.-18.10.2011) järjestetään Lontoossa Ethical Fashion Source Expo, joka on kansainvälinen muotialan messutapahtuma, joka on erikoistunut vastuullisuuteen.
Messuilla on ekologisesti ja eettisesti toimivia valmistajia ja materiaalien toimittajia sekä seminaareja liittyen vastuulliseen vaateteollisuuteen. Näiden lisäksi Ethical Fashion Source Expossa on Designer Pavilion -osio, johon on valittu 18 uraauurtavaa vastuullista vaatemerkkiä. Suunnittelemani Nurmi-merkki on yksi näistä! Lisää Lontoon reissusta Nurmi-blogin puolella.
Halvat farkut eivät ole eettisimmät
Kuluttaja-lehti (6/2011) julkaisi tutkimuksen farkkujen valmistamisen vastuullisuudesta. Lehden kannessa komeili isoilla kirjaimilla: “Farkkututkimus todistaa: Halvat eettisimmät“. Jos otetaan lukuun kaikki olemassa olevat farkkumerkit, tämä on kaikkea muuta kuin totta.
Kuva: www.kuluttaja.fi
Itse artikkeli valottaa onneksi jo heti aluksi asiaa hieman totuudenmukaisemmin: “Kallis hinta ei takaa, että ympäristöasiat olisivat kunnossa – saati että farkkujen tekijä olisi saanut työstään reilun palkan.” Asia on aivan näin: kalliissa merkkifarkuissa maksat usein lisähintaa vain tuotemerkistä.
Tutkimuksessa selvitettiin kunkin farkkumerkin vastuullisuutta (niin sosiaalista vastuuta, ympäristövastuuta kuin avoimuuttakin) kyselylomakkeiden, tehdasvierailuiden ja julkisten raporttien avulla.
Mutta mitä merkkejä Kuluttaja-lehden tutkimuksessa sitten tutkittiin? Mukava oli vain valtavirran isoja tuotemerkkejä ja ketjuja: H&M, Zara, Jack&Jones, Levi’s, Nudie Jeans Co, G-Star Raw, Lee Jeans, Wrangler, Boss ja Diesel.
Vertailu tehtiin siis näiden merkkien kesken ja parhaiten näistä pärjäsi edulliset merkit kuten H&M ja Zara. Tai pitäisikö sanoa: näistä vähiten huonosti pärjäsi H&M ja Zara. Kuluttaja-lehden artikkelissa on kerrottu jokaisen merkin vahvuuksia ja heikkouksia, eivätkä kyseiset halppismerkit selvinneet ilman vakavia heikkouksia.
On hyvä, että tällaisia tutkimuksia tehdään ja valotetaan vaatemerkkien toimintaa, mutta lehden otsikointi “Halvat eettisimmät” vesittää koko tutkimuksen ja tekee hallaa niille merkeille, jotka aidosti pyrkivät toimimaan vastuullisemmin. Tutkimukseen olisi pitänyt ehdottomasti ottaa mukaan näitä vastuullisesti toimivia farkkumerkkejä, kuten Kuyichi, Howies, Del Forte tai Monkee Genes.
Vastuullisista farkuista puheenollen, Nurmi-merkkini valikoimiin saadaan ensi keväänä Suomessa ommeltuja ekofarkkuja sekä naisille että miehille! Näistä lisää myöhemmin, mutta tässä pieni maistiainen:
Kuva: Antti Ahtiluoto
Kestävää muotoilua: Trash Magazine
Eilen julkaistiin lehti nimeltä Trash, joka käsittelee uutta, kestävää muotoilua monelta eri kantilta. Ensimmäisessä numerossa kerrotaan mm. romumuotoilun kärkinimistä ja pohditaan sitä, miksi suunnittelija suunnittelee uutta. Virkistävä uutuus lehtitarjontaan!
Kuva:Â Trash
Trash on suomen- ja englanninkielinen julkaisu, joka ilmestyy kerran vuodessa. Lehteä saa ostaa mm. Akateemisesta kirjakaupasta, mutta se on luettavissa myös netissä kokonaisuudessaan. Tosin lehti näyttää visuaalisesti niin kauniilta, että sitä varmasti kelpaisi selailla myös fyysisenä kappaleena!
Nurmi & uusionahka
Tekstiiliteollisuudesta jää valtavia määriä leikkuujätettä. Vaatteiden osalta tämä johtuu pitkälti siitä, miten tuotteita kaavoitetaan. Vallalla olevassa kaavoitustavassa ei nimittäin ole ajateltu lainkaan sitä, miten vaatteen palaset voisi asetella kankaalle niin, ettei väliin jää hukkatilaa. Sillä kaavoittaa voi myös täysin ilman leikkuujätettä: tätä kutsutaan nimellä zero waste.
Tiettyjen materiaalin kohdalla leikkuujätettä syntyy vaikka kuinka tarkkaan tekisi leikkuusuunnitelman. Näin on esimerkiksi nahan kohdalla. Nahkavuodan reunat ovat usein huonolaatuisia ja keskelläkin vuotaa voi olla epätasaisuuksia, jolloin aivan kaikkea pintaa ei voida käyttää hyödyksi. Yleensä nämä nahan leikkuujätteet päätyy kaatopaikalle, mutta uusien innovaatioiden avulla ne voivat olla raaka-aineena aivan uudelle materiaalille!
Uusissa Nurmi-tuotteissa on käytetty materiaalina Iso-Britanniassa valmistettua uusionahkaa (E-Leather Plus). Pienet suikaleet ja leikkuujätteet rouhitaan aivan pieneksi rouheeksi, joka kiinnitetään veden paineella molemmin puolin tekstiilikuitukerrosta. Tämän jälkeen materiaali värjätään ja viimeistellään PU-pinnoitteella. Samalla pintaan saadaan paperisapluunalla nahkakuviointi.
Materiaalia on käytetty aiemmin pääasiassa huonekalujen verhoiluun, joten sen kulutuskestävyys on erittäin hyvä.
Tässä vielä kuvallinen kertomus materiaalin synnystä:
Uusionahasta valmistettuja Nurmi-tuotteita ovat Aku-puhelinkotelo ja Akseli-läppärilaukku. Kaikki tuotteet on valmistettu Lahdessa paikallisessa ompelimossa.
Aku-puhelinkotelo  (kuvassa yllä) sopii suojaksi suurinpaan osaan älypuhelimia. Samalla sivutaskussa kulkee mukana vaikka luottokortti. Väreyhdistelmiä on tarjolla viisi:
Akseli-läppärilaukkua on kahta kokoa: 13″ ja 15″. Päältäpäin tuote on väriltään hieman taitettu musta, mutta sisältä ja sivuilta paljastuu värikäs kontrasti.
Läppärilaukkuja on valikoimissa neljällä eri väriyhdistelmällä:
Nurmi-uusionahkatuotteet löytyvät Green Street -verkkokaupan valikoimista.
Uusittu listaus: ekologiset ja eettiset verkkokaupat
Vihreät Vaatteet -sivuston päätarkoitus kun on tehdä vihreiden valintojen tekemisestä helpompaa, muokkasin Kaupat-sivusta laajemman listauksen suomalaisista ekologisista ja eettisistä vaate-, asuste- ja kenkäkaupoista netissä. Mukana niin aikuisten kuin lapsetkin!
Tutustu listaukseen täältä.
Tekstiilit kiertoon: kierrätyspuuvilla ja kierrätyspolyesteri
Sunnuntain Helsingin Sanomissa oli Ritva Liisa Snellmanin artikkeli “Perjantaipuserosta tuli ympäristörikos“, jossa käsitellään sitä, miten suurinosa kierrätykseen menevistä vaatteista ovat niin huonokuntoisia, etteivät ne kelpaa edes kierrätykseen. Vihreät Vaatteet -sivustolla samasta aiheesta täällä.
Snellman puhuu aivan totta kirjoittaessaan, että tuunaaminen, kierrätysvaatteiden valmistaminen ei ratkaise kasvavaa jäteongelmaa, vaan tekstiiliteollisuus voisi käyttää jätteitään hyödyksi muokkaamalla niitä kuitutasolla uudeksi materiaaliksi.
“Keski-Euroopassa on jo yrityksiä, jotka tekevät oikeaa bisnestä repimällä vaatteita repimäkoneissa ja kuiduttamalla massan uudestaan.
Uuskuidusta kehrätään jopa lankaa. Jos tekstiilien keräys on organisoitu hyvin, raaka-ainettakin riittää.”
Luonnonkuiduista esimerkiksi puuvillaa voidaan kierrättää tällä tapaa, ja markkinoilla onkin jo kierrätyspuuvillasta tehtyä tuotteita. Esimerkiksi yhdysvaltalaisen Baggu-merkin reppuja 100% kierrätyspuuvillasta:
Kuva: Baggu
Luonnonkuitujen kierrätyksessä ongelmana on se, että repimisessä ja kuiduttamisessa kuitujen pituus lyhenee, jolloin materiaalista voi tulla heikkolaatuisempaa. Tämän takia kuituihin usein lisätään uutta raaka-ainetta vahvistamaan sidosta. Toki tässäkin uudet innovaatiot parantavat tekniikkaa!
Luonnonkuitujen kierrättämistä yleisempää on kierrättää synteettisiä kuituja. Tässä kohtaa ihmettelinkin Snellmanin kirjoittamaa:
“Synteettisiäkin kuituja osataan palauttaa kemiallisesti alkutilaan, jolloin niistä voidaan tehdä uutta kuitua. Vaikka tekniikka on olemassa, bisnekseksi siitä ei vielä ole.”
Varsinkin kierrätetty polyesteri (r-PET) on jo laajalti kaupallisessa käytössä. Synteettisten materiaalien kierrättäminen on luonnonkuituja helpompaa, sillä kuitujen koostumus ei huonone prosessissa. Kierrätettyä polyesteria on käytetty jopa H&M:n ekomallistossa:
Kuva: H&M
Erittäin hyvä, että näistä asioista kirjoitetaan Hesarissakin isosti. Tosin Snellman väittää, ettei vastuuttomasta vaateteollisuudesta keskusteltaisi:
“Ruokaan liittyvä keskustelu käy kyllä yhä vaativammaksi ja ympäristötietoisemmaksi, mutta kukaan ei puhu lähivaatteista, pikamuodista tai roskapuseroista, joihin ei pitäisi sortua kuin korkeintaan kerran vuodessa. “
Vaikkei vaatteiden ekologisuudesta keskustelu vielä käy yhtä kuumana kuin luomuruoasta puhuminen, ei se silti tarkoita, etteikö lähivaatteista tai pikamuodin haitoista puhuta!
