Puuvillan salaiset ainesosat

Nykyään käytössä olevien kemikaalien määrä on ihan tolkuton: kaikki ruuasta kosmetiikkaan ja muoviastioista vaatteisiin sisältävät suuren määrän eri kemikaaliyhdisteitä. Vihreät vaatteet kun ovat aiheena, tämä blogi keskittyy vaatteiden, tälläkertaa puuvillan, ympäristövaikutuksiin.

Perinteinen puuvillan viljely vaatii kasvaakseen paljon vettä, keinotekoisia lannoitteita ja kasvitautien ehkäisemineen torjunta-aineita. Suurin ongelma puuvillan viljelyssä on keinotekoisten lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttö (käytettyjen kemikaalien valtavaa määrää kuvaa se, että noin 50% puuvillan hinnasta muodostuu torjunta-aineista ja lannoitteista). Näillä kemikaaleilla on laaja-alaisia vaikutuksia ympäristöön:

-Maaperän köyhtyminen ja luonnon monimuotoisuudeen väheneminen, kun tehoviljellään samaa kasvia yhdellä paikalla vuodesta toiseen.

-Vesistön saastuminen, kun viljelyssä ja tuotannossa käytettyjä kemikaaleja pääsee vesistöön.

Torjunta-aineiden lisääntyvä käyttö, sillä tuholaiset tulevat ajan kanssa immuuneiksi käytetyille torjunta-aineille.

-Viljelijöiden altistuminen kemikaaleille, sillä usein vaadittavia suojavarusteita ei käytetä tai ei ole saatavilla. Vuosittain jopa 20 000 viljelijää kuolee tuholaismyrkkyihin ja ainakin miljoona tapausta vaatii sairaalahoitoa (lähde: EFJ).

Sen voi käsittää, että viljelijät voivat sairastua vakavasti ollessaan suorassa yhteydessä vaarallisiin kemikaaleihin, mutta niillä voi olla myös kauaskantoisempia vaikutuksia kaikkiin ihmisiin. Valmiissa vaatteissa on jäämiä monista kemikaaleista. On olemassa tiukkoja säädöksiä jäämien määristä, mutta entä jos pienen pienikin määrä on haitallista?

En itsekään ollut tiedostanut tämän asian laaja-alaisuutta, ennen kuin katsoin Prismadokkarin nimeltä Miehet vaaravyöhykkeessä (jota Kemikaalicocktail suositteli katsomaan). Kemikaalien haitallisuutta on tutkittu yksitellen, mutta aineiden yhteisvaikutuksista ei ole mitään tietoa. Monia kemikaaleja on pidetty vaarattomina pieninä annoksia, mutta käytännössä asia onkin toisin. Lisäksi vaikutuksia ihmiseen ei ole pitkällä aikavälillä tutkittu. Vasta nyt, kun ihmiset ovat altistuneet valtavalle määrälle kemikaaleja vuosikymmenten ajan, on havaittu vaikutuksia, jotka saattavat olla jo peruuttamattomia. Konkreettisena esimerkkinä Tanska, jossa miesten sperman laatu on heikentynyt 50% viimeisen 20 vuoden aikana. Tähän on ilmeisesti syynä naisten altistuminen erilaisille kemikaaleille raskauden aikana.

Puuvillan viljelyllä on laajoja haitallisia vaikutuksia luontoon, mikä jo sinällään pitäisi riittää syyksi kyseenalaistaa nykyinen puuvillan tehotuotanto, mutta haitalliset vaikutukset voivat ulottua loppukäyttäjään saakka. Mistä tiedämme, mitä arvaamattomia vaikutuksia vaatteidemme salaisilla ainesosilla voi olla?

Jaa:

7 thoughts on “Puuvillan salaiset ainesosat

  1. Tässä vielä Wikipedian vastaus, mitä kemikaalit ovat:

    “Kemikaali on yleisnimi, joka kattaa alkuaineista ja niiden yhdisteistä tehdyt aineet ja valmisteet, kun tarkastelun kohteena ovat niiden kemialliset vaikutukset. Kaikki kemikaalit eivät ole ihmiselle tai luonnolle vaarallisia. Vaaralliset kemikaalit luokitellaan palo- ja räjähdysvaarallisiin, terveydelle vaarallisiin ja ympäristölle vaarallisiin kemikaaleihin.”

    ..Eli tosiaan, mikä tahansa alkuaineista koostunut yhdiste on kemikaali.

  2. Hmmm….
    Tuota, tuota.
    Tarkentaisin vielä. Kemikaaleiksi kutsutaan yleensä vain kemianteollisuuden tuotteita ja raaka-aineita.
    Kemia on sitten jo laaja käsite.

  3. Idhren,

    Hyvä pointti, taisin puhua dokkarin yhteydessä kemikaaleista aika ylimalkaisesti. On ihan totta, ettei kemikaalit ylipäätään ole pelkästään paha asia.

    En ole asiantuntija, mitä tulee haitallisiin kemikaaleihin noin ylipäätään, pitäydyn vaatepuolella.

    Postaukseni pointtina yritin sanoa, että puuvillan tuotannossa käytetyillä tuholaistorjunta-aineilla ja keinotekoiset lannoitteilla voi olla hyvinkin kauaskantoisia vaikutuksia.

  4. Unohdit tuon dokkarin kohdalla mainita, ettei kyseessä olleet mitkä tahansa kemikaalit yleisellä tasolla (kuten tekstistä vähän voisi ymmärtää), vaan nimenomaiset, tarkkaan tiedetyt, nimetyt kemikaalit. On hyvä olla huolestunut haitallisista kemikaaleista, muttei ole perusteltua lietsoa pelkoa kemikaaleja kohtaan yleisesti ottaen. Vesikin kun on kemikaali. Itse asiassa kaikki olevainen on kemikaaleja! Haitallisuudesta puhuttaessa tulisi aina tarkentaa MISTÄ kemikaaleista puhutaan.

  5. Ei tosiaan tunnu ei. On ihan älytöntä, millaisia menetelmiä ruiskumyrkytyksissä käytetään.

    Ja lisäksi lähiympäristössä asuavat ihmiset voivat altistua kemikaaleille saastuneiden vesistöjen kautta. Pahimmassa tapauksessa juomavedestä voi tulla käyttökelvotonta.

  6. Jep jep, juuri näin. Itselle on jäänyt kummittelemaan myös tehoviljelmien lentokoneesta tehtävät ruiskumyrkytykset, joissa myrkkyä leviää pellon lisäksi myös lähialueilla asuvien ihmisten elinympäristöön. Ja sitä kautta siis hurjat määrät myös näiden ihmisten elimistöön. Heille myrkkyjen määrä on vielä monin monin kertainen, verrattuna niihin määriin joille me altistumme pukeutumalla tehotuotettuun puuvillaan. Ei tunnu kivalle ajatukselle tämäkään.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *