Suomen vaateteollisuus tarvitsee kunnianhimoisempaa vastuullisuustyötä

Suomessa on tuudittauduttu siihen oletukseen, että suomalaiset vaateyritykset tekevät aivan tarpeeksi vastuullisuuden eteen. Tietoisuuden lisääntyessä myös vastuullisuustekojen vaatimustaso ja läpinäkyvyyden tarve on kuitenkin kasvanut radikaalisti, ja nyt brändien pitäisikin ottaa isoja harppauksia kohti kunnianhimoisempaa vastuullisuustyötä, jos haluamme pysyä mukana alan globaalissa tahdissa. 

Eettisen kaupan puolesta ry:n tuore selvitys 23 suomalaisen vaatemerkin avoimuudesta ja vastuullisuudesta on tehty käyttäen kansainvälistä Rank a brand -kriteeristöä, joka on omiaan asemoimaan suomalaisia merkkejä globaalissa mittakaavassa. Tulokset eivät ole mairittelevia: Parhaiten ränkätyistä merkeistä sijoittui Papu, joka sijoittui B-kategoriaan (asteikolla A-E). C-kategoriassa Sail&Ski ja Vimma ja kaikki loput sijoittuivat huonoimpiin D ja E-kategorioihin.

Ei pelkkää viestinnänpuutetta

Kaikki arvioinnissa käytetty tieto täytyi löytyä avoimista lähteistä, kuten merkin nettisivuilta, tiedotteista tai muista julkisista lähteistä, kuten vastuullisuusraportista. Selvityksen mukaan yritysten heikot pisteet saattavat kertoa siitä, että vaikka vastuullisuustyötä olisi tehty, ei sitoumuksista ja tuloksista välttämättä osattu kertoa. Suomen Tekstiili ja Muoti kritisoi artikkelissaan juuri sitä, että raportti kertoo enemmän vastuullisuuden viestinnästä kuin siitä, mitä oikeasti vastuullisuuden eteen tehdään. Viestinnän puute selittää tuloksia osittain, mutta ei täysin.

Vertailussa parhaiten sijoittunut lastenvaatemerkki Papu päivitti nettisivuilleen tietojaan arvioinnin aikana ja paransi pisteitään nollasta 22 pisteeseen. Kaikille raportissa mukana olleille yrityksille annettiin siis kolme viikkoa aikaa lisätä ja täsmentää tietojaan julkisiin lähteisiin. Osa näin tekikin ja pystyi parantamaan sijoitustaan. 

Tarkan tiedon kokoaminen ja siitä raportoiminen vaatii aikaa ja resursseja, mutta silti Papu onnistui tiedot päivittämään, vaikka onkin suhteellisen pieni toimija. Jos yrityksellä on entuudestaan vastaukset Eetin spesifeihin kysymyksiin, on vielä mahdollista annetun kolmen viikon aikana korjata tilannetta, vaikka aikataulu onkin tiukka. Mutta jollei olla tietoisia tuotannon vaikutuksista, ei kolme viikkoa missään nimessä riitä tätä kaikkea selvittämään. Näin ollen selvitys antaa suuntaa myös siitä, kuinka perillä yritykset ovat tuotantonsa ympäristö- ja ihmisoikeuskysymyksistä.

Merkeillä on ehdottomasti paljon parannettavaa vastuullisuusviestinnän osalta ja toki pitää ottaa huomioon, että osalle raportissa mukana olleista merkeistä vaateet raportoinnista tulivat uutena asiana, eikä siihen oltu osattu aiemmin varautua, vaikka vastuullisuustyötä olisikin tehty. Lisäksi, selvitys ei kata kaikkia suomalaisia vaatemerkkejä, eikä näin ollen kerro kaikkien yritysten toiminnasta vastuullisuuden eteen, mutta antaa suuntaa alan tilasta. 

Siltikään pelkkää viestintäosaamisen puutetta ei voida syyttää merkkien huonosta sijoittumisesta. Kyse on syvemmästä ongelmasta: vaikka vastuullisuuden eteen tehdään jo töitä, suuri osa suomalaisista vaatemerkeistä ei ole vielä tarpeeksi kunnianhimoisia vastuullisuudessa. Samaa viestiä ovat kertoneet jo useat aiemmat raportit (esim. Finnwatch, Finnwatch ja Eetti). Uusi raportti ei ole siis poikkeus.

Olennaiset kriteerit

Eetin raporttia on kritisoitu myös siitä, etteivät Rank a brandin kriteerit kata kaikkea sitä, mitä vastuullisen vaatteen elinkaaressa voidaan ottaa huomioon. Kriteerit ovat keskittyneet tuotannon ilmasto-, ympäristö- ja ihmisoikeusvaikutuksiin, eivätkä esimerkiksi vaatteiden designiin tai laatuun. 

Rank a brandin kriteerit kattavat kuitenkin juuri ne erittäin olennaiset osat vaatetuotannon ekologisuudesta ja eettisyydestä, jotka kaikilla vaateyrityksillä pitää olla kunnossa. Nämä ovat ne peruspilarit, jotka luovat tärkeän vastuullisuuden pohjan, ja joiden varaan voi lähteä rakentamaan vielä tätäkin laajempaa kiertotalouden mukaista vastuullisuustyötä vaatteen koko elinkaaren ajalta. 

Läpinäkyvyyttä vai liikesalaisuuksia

Eetin raportin mukaan arvioiduista yrityksistä kahdeksan on julkaissut kattavan listan tehtaista ja tavarantoimittajista. Vaikkakaan tieto tehtaista ei vielä ole tae tuotannon eettisyydelle, on avoimuus äärimmäisen olennainen osa vastuullisuutta. Enää ei alihankkijoiden nimiä voida pitää liikesalaisuuksina, vaan läpinäkyvyyden tarve menee sen edelle. 

Globaalisti katsottuna läpinäkyvyys on selkeässä kasvussa. Kansainvälinen Vaatevallankumous on julkaissut “Fashion Transparency Index” -raporttia globaalien vaatemerkkien läpinäkyvyydestä vuodesta 2016 alkaen ja luvut kertovat avoimuuden vaatimuksen lisääntyneen selkeästi: vuonna 2016 12,5% 40:stä yrityksestä julkaisi alihankkijalistan, kun taas vuonna 2018 prosenttiosuus oli jo 37% 150:stä brändistä. 

Ylipäätään läpinäkyvyys koko vaatteen tuotantoketjun osalta aina raaka-aineen tuotannosta valmiiseen tuotteeseen saakka on avain lähdettäessä viemään yrityksen toimintaa vastuullisuuden tielle. Ei kukaan tule vastuulliseksi yhdessä yössä, vaan prosessi on pitkä. Tärkeintä on kertoa avoimesti sekä niistä asioista, jotka jo tehdään hyvin, sekä niistä, joissa vielä parantamisen varaa. 

Vastuullisuushaaste

Rank a brandin kriteerit ovat tarkat ja tiukat. Ja niin kuuluukin olla. Tämä voi tuntua merkeistä kohtuuttomalta: että heiltä vaaditaan näin tarkkaa raportointia ja numeraalista näyttöä. Tätä ei kuitenkaan pitäisi nähdä niin, että on epäreilua kysyä vaikeita. Ei ole. On epäreilua väittää, etteikö näihin kysymyksiin pitäisi jokaisella yrityksellä olla vastaus – isolla ja pienellä.

Tämä Eetin arvointi Rank a brandin kriteerein oli vasta ensimmäinen laatuaan. Nyt jokaisella häntäpään yrityksellä (ja myös muilla raporttiin osallistumattomilla) on tuhannen taalan paikka kertoa avoimesti, että hei, nyt emme vielä sijoittuneet hyvin, mutta otamme tämän asian vakavasti ja alamme tekemään töitä sen eteen, että seuraavan kerran arvioitaessa sijoittumisemme on paljon parempi. Vastuullisuustyö jos jokin on prosessi, jossa ei ikinä voi olla valmis: aina on parannettavaa. Nyt ei kannatakaan käyttää energiaa siihen, että jäisi märehtimään huonoja tuloksia, vaan suunnata keskustelu siihen, miten kaikki suomalaiset merkit voisivat parantaa läpinäkyvyyttään ja vastuullisuuttaan. 

Tällä hetkellä kuluttajien harteille jää aivan liian vaikea tehtävä selvittää ja vertailla merkkien vastuullisuuslupauksia, ja tähän avuksi Eetin ja Rank a brandin tapaiset toimijat ovat erittäin tervetulleita. Selvityksen ansiosta esimerkiksi jo aiemmin mainittu Papu on jo selkeästi lisännyt nettisivujensa vastuullisuustietouttaan ja raportin julkaisun jälkeen ainakin jo R-Collection ja Gugguu ovat tiedottaneet läpinäkyvämmin omasta toiminnastaan. 

Eetin raportti toimii siis erittäin hyvänä haastajana läpinäkyvyyden ja vastuullisuuden lisäämisen suhteen sekä herättelynä yrityksille: pelkät ympäripyöreät vastuullisuuslupaukset eivät enää riitä, vaan tarvitaan paljon laajempaa avoimuutta, parempaa ymmärrystä vastuullisuuden käsitteistä ja konkreettisia tekoja, jos ja kun haluamme profiloitua aidosti vastuullisiksi kansainvälisellä tasolla. 

Jaa:

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *


This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.