Swedish hasbeens + H&M = ?

Tänään julkistettiin tieto, että Swedish hasbeens ja H&M ovat aloittaneet yhteistyön. Ruotsalainen Swedish hasbeens on suunnitellut H&M:lle kolme omaa kenkämallia, joita myydään 150 liikkeessä maailmanlaajuisesti hintaan 49,95€ ja 59,95€. Tavallisesti Swedish hasbeens -puukengistä saa pulittaa n.200-300€. (//EDIT 21.1.2010: Samantyyliset kengät Swedish hasbeensin verkkokaupassa hintaan 140-180€). Ovatkohan materiaalit ja tuotantopaikat samoja molemmissa mallistoissa? Jos ovat, ihmettelen suuresti, miten hinta on saatu vedettyä näin alas.

Kuva: H&M

Swedish hasbeensin on tunnettu ympäristöystävällisyydestään ja eettisyydestään. Kengissä käytetään laadukasta kasviparkittua nahkaa ja puuosissa lehmusta ja leppää, jotka ainakin aiemmin ovat olleet kaikki Ruotsissa kasvatettuja. Tuotanto on edelleen osittain Ruotsissa, mutta osa kengistä tehdään nykyään Italiassa. Harmillista tosin, että tätä tietoa ei ole selkeästi kerrottu merkin nettisivuilla (jotka kaipaavat päivitystä).

H&M:n lehdistötiedotteessa kerrotaan, että heidänkin kengissä käytetään materiaaleina puuta ja nahkaa, mutta tarkempia tietoja ei kerrota. Tuotantopaikoista ei puhuta mitään.

Swedish hasbeensin verkkosivuilla kirjoitetaan seuraavaa:

Cheaper and faster. In a world where fashion consumption relies on mass production, cheap labor and conventional trends ideas like sustainability, creativity and quality are sacrificed. Sacrificed for short-term profitability and fear of failure. Swedish Hasbeens’ shoes will always be sustainable. The materials will be natural and ecological. The people who make the shoes will always have good work situations.

Toivotaan, että Swedish hasbeens ei ole joutunut tinkimään näistä heille tärkeistä arvoistaan tässäkään yhteistyöprojektissa. Kerron heti, jos ja kun selviää tarkempia tietoja H&M:n puukkarien materiaaleista ja tuotannosta!

//EDIT 4.1.2011 / Lisää tietoa aiheesta: Swedish hasbeens ? H&M = ihan OK

Jaa:

9 thoughts on “Swedish hasbeens + H&M = ?

  1. Swedish hasbeensien rakenne on nimenomaisesti heikko. Kierrätettävyydellä sitten on kohtalaisen vähän tekemistä kenkien kaltaisen tuotteen ympäristöystävällisyyden kanssa – jos, tosin, tavoitteena on kierrätettävä kertakäyttökulttuuri, asia on toisin.

    Hasbeensien rakenne on kengiksi heikko (verrattuna esim. yhtä lailla helposti purettavaan reunosrakenteeseen) ja materiaalit laaduttomia, mm. nahan ollessa täynnä venymä- ja kasvujälkiä (mikä taas johtaa epätasaiseen käyttövenymään ja -kulumaan). Kasvisparkitsemisen hehkuttaminen on yksinomaan ekosumutusta – kannattaa tutustua tarkemmin parkintaprosessiin. Tuon hintaluokan (erittäin halvoissa) kengissä kasvisparkittua nahkaa kannattaa katsella lähinnä sisävuorissa, koska muuten on täysin varmaa, että laatu on huono.

    Laadun tunnistaminen ja vaatiminen on näemmä alan ammattilaisiltakin unohtunut. Toki jos alana on sen kertakäyttökulttuurin luominen – oli se “ekoa” tai ei – niin mikäs siinä…

    Hasbeensejä lukuisia kertoja käsissäni pyöritelleenä ja jalkinelaadusta jotain tietävänä voin todeta k.o. jalkineet rakenteeltaan heikoksi (i.e. ei kestä säännöllistä käyttöä vähintään kymmentä vuotta, mikä on kohtalainen kriteeri) ja uudistuskelvottomaksi (liitäntätapa on materiaaleja rasittava ja uudelleenliitäntä on kömpelöä) sekä nahan laadun huonoksi.

    Jos haluaa oppia kestävistä ja uudistettavista rakenteista edes hieman, Laszlo Vassin miestenjalkineita käsittelevä “Handmade shoes for men” tarjoaa hyvää oppia (samoja rakenteita on käytetty ja käytetään myös naisten jalkineissa), samoin kuin Niilo Wirtasen “Jalkinetyöntekijän käsikirja”. Ennen noiden tarjoamaa perustietoa on rakenteiden analyysi sangen ohuella pohjalla.

    Vaikka kuinka haluaisi nähdä sanat “kasvisparkittu” ja “puu” ekotakeina, näin ei ole silloin, kun k.o. materiaaleista tehdään kertakäyttötavaraa. El Naturalista on toinen vastaava hypellä ratsastava merkki. Edelleen käyttöä kestävimmät (ja myös materiaaleiltaan ekologisimmat) jalkineet saa hankkimalla klassisia reunosrakenteisia kenkiä (myös naisille). Hinnat eivät ole kalliita – 150-1500 euroa – ottaen huomioon kymmenien vuosien käyttöiän, uudistettavuuden (lestitys ja pohja saadaan palautettua entiselleen) ja kierrätettävyyden (sitten joskus kun tuote elinkaarensa päähän päätyy).

    Kokonaisuudessaan “ekologinen muoti” on jo yhtälönä mahdoton. “Ekologinen tyyli” on parempi tavoite.

    1. Hei Jussi,

      Kiitos lisätiedoista ja kirjasuosituksista!

      Sanaparina “ekologinen tyyli” kuulostaa myös minun korvaani paljon paremmalta kuin muoti-sanan käyttö. Erittäin hyvä ehdotus!

  2. Kiitos vastauksesta, Anniina. Unohdin laittaa omaan puheenvuorooni, että kommentoin lähinnä Jussin ajatuksia. Yksinkertainen rakennehan voi olla nimenomaan parempi, kun materiaalit ovat tuotteen elinkaaren lopussa helpommin eroteltavissa ja kierrätettävissä. Eikä se, että klassinen tuote on hetkellisesti muodissa, tee siitä automaattisesti ei-klassista (kuten kirjoititkin).

    Tässä aika osuva mielipide H&M:n tulevasta “ympäristöystävällisestä” kevätmallistosta: http://www.grist.org/article/2011-02-07-hm-wants-the-clothes-you-throw-out-to-be-more-sustainable/

  3. Hanna & Jussi:
    Olen ymmärtänyt, että yleisesti Swedish hasbeensin kengät ovat laadukkaita ja pitkäikäisiä (vaikkakaan en ole itse kenkiä testannut). Eikä sinällään yksinkertainen rakenne tee kengästä heikkoa. Eri asia on se, jos kyseinen rakenne on valmistettu huolimattomasti, huonoista raaka-aineista. Tällöin myös rakenne voi muodostua heikoksi.

    On totta, että puukengät ovat tällä hetkellä muodostuneet trendiksi muiden 70-luvun juttujen ohella. Silti en koe, että puukengät ovat pelkästään tai automaattisesti trendilähtöinen.

    Olen samaa mieltä siitä, että voi H&M:kin tukea ajatonta ja kestävää muotoilua – yksittäisissä tuotteissa. Näen kuitenkin, että yleisesti ottaen yrityksen tapa tuottaa valtavasti tuotteita nopealla syklillä ei tue ajatusta kestävästä ja ajattomasta muotoilusta.

  4. Millä perusteella yksinkertainen rakenne on heikko? Ja mikä tekee perinteisestä puukengästä “trendilähtöisen designesineen”? Itselläni on käytössä kyseisen merkin kengät nyt neljättä vuotta ja hyvin toimivat. Huolto on helppoa ja myrkytöntä (hiekkapaperia ja oliiviöljyä) ja jalkaan sopivat hyvin muotoillun lestin ansiosta erinomaisesti.

    Kyllä H&M:kin voi tukea tyylillisesti ajatonta ja kestävää muotoilua. Sinänsä positiivinen asia minusta.

  5. Siten on mahdollista, että tuonkaltaisten kenkien tuotannossa ei ole juurikaan työpainotteisia, vaativia työvaiheita. Swedish Hasbeensien materiaalit ovat edullisia ja rakenne hyvin yksinkertainen (ja heikko) verrattuna oikeisiin kenkiin.

    Sivujen teksti hämmästyttää sikälikin, että k.o. kenkämallisto on nimenomaisesti rakenteeltaan “cheap and fast”, lisäksi design-puukenkänä auttamattomasti trendi-, ei käyttölähtöinen.

    H&M ja Hasbeens ovat toisilleen täydellinen pari.

  6. Nuo valkoisten tapaiset kesäpuukkarit maksavat Swedish Hasbeens liikkeissä 119 eur (ainakin Raumalla), joka on hieman eri kuin 200 eur-300 eur!

    1. Pahoittelut! Olin katsonut nilkkureiden hintoja, en tämäntyylisten kesäkenkien hintoja. Korjasin tiedon tekstiin hinnoilla, jotka löytyivät Swedish hasbeensin verkkokaupasta. Tietenkin vielä tätäkin halvemmalla kenkiä voi saada, riippuen liikkeestä.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *