Vihreät materiaalit
Mikä kuitu tai kangas on ekologisin? Tähän ei ole yksiselitteistä vastausta, sillä jokaisella materiaalilla on omat hyvät ja huonot puolensa. Kaikkien materiaalien tuotantoprosessi vaatii energiaa ja luonnonvaroja – toiset vähemmän, toiset enemmän. Monesti ajatellaan luonnonkuitujen olevan aina ekologisin vaihtoehto, mutta myös niiden tuotanto rasittaa ympäristöä. Riippuukin paljon käyttötarkoituksesta, mikä materiaali kannattaa kuhunkin vaatekappaleeseen valita.
Jopa 80% kaikista vaatteista tehdään joko puuvillasta tai polyesteristä, joista molemmilla on kyseenalaiset vaikutukset ympäristöön. Seuraavassa listassa plussat ja miinukset materiaaleista, jotka ovat vihreitä haastajia näille kahdelle ympäristönkuormittajalle.
____________________________________________________________________
LUOMUPUUVILLA (organic cotton)
+ tuotettu ilman haitallisia keinolannoitteita tai torjunta-aineita
+ tuotanto rasittaa ympäristöä mahdollisimman vähän
+ GMO-vapaa (ei geenimuunneltuja organismeja)
- luomupuuvilla (tavallisen puuvillan tapaan) tarvitsee paljon vettä kasvaakseen
BAMBU (bamboo viscose)
+ luonnostaan ekologinen, koska ei tarvitse keinotekoisia lannoitteita tai torjunta-aineita kasvaakseen
+ nopeakasvuinen
+ sanotaan olevan antibakteerinen (eli ei likaannu helposti), joten tarvitsee vähemmän pesua
- bambu tehdään tavanomaisen viskoosin tapaan, jonka tuotantoprosessi vaatii paljon energiaa
HAMPPU (hemp)
+ luonnostaan ekologinen, koska ei tarvitse keinotekoisia lannoitteita tai torjunta-aineita kasvaakseen
+ helppo- ja nopeakasvuinen, tarvitsee vain vähän vettä kasvaakseen
+ kestävä kuitu
- vaatteissa käytettävä kuituhamppu rinnastetaan usein poltettavaan hamppuun, minkä takia kuituhamppua ei laaja-alaisesti viljellä, ja joissain maissa sen viljely on laitonta. Suomessa kuituhampun viljely on sallittua, sillä se sisältää THC-päihdeainetta vain nimeksi (maksimissaan 0,3%).
SOIJA (soy)
+ biohajoava soijakuitu valmistetaan soijapavun proteiinista
+ tunnultaan silkin ja kasmir-villan tapainen, joten haastaa monet synteettiset kuidut ja kasmir-villan
+ sanotaan olevan antibakteerinen (eli ei likaannu helposti), joten tarvitsee vähemmän pesua
- soija on ruokaraaka-aine, joten viljely vaatteita varten vie peltopinta-alaa ruoan tuotannolta
PLA (polylactic acid)
+ PLA on synteettinen kuitu kuten esim. polyesteri, mutta sitä tehdään uusiutuvista luonnonvaroista (kuten maissi ja sokeriruoko) öljyn sijaan
+ biohajoava (toisin kuin muut synteettiset kuidut)
+ tuotanto vie vähemmän energiaa ja aiheuttaa vähemmän päästöjä kuin tavanomaisten synteettisten kuitujen valmistaminen
- PLA:n raaka-aineet maissi ja sokeriruoko ovat ruokaraaka-aineita, joten niiden viljely vaatteita varten vie peltopinta-alaa ruoan tuotannolta
+ tulevaisuudessa PLA:ta voidaan tuottaa myös muista kuin ruokaraaka-aineista, kuten ruohosta tai biomassasta
- PLA:ta ei ole paljon hyödynnetty vaateteollisuudessa, koska se vaatii vielä jatkokehittelyä saavuttaakeseen erinomaiset ominaisuudet ja kestävyyden
LYOCELL
+ lyocell on biohajoava selluloosakuitu, jota tehdään puumassasta (yleisin kauppanimi Tencel)
+ lyocell valmistetaan yleensä eukalyptus-puusta, joka on hyvin nopeakasvuinen
+ ympäristöystävällinen tuotantoprosessi, sillä käytettävät liottimet ovat myrkyttömiä ja ne voidaan kierrättää uudelleen
+ voidaan pestä alhaisessa lämpötilassa
- valmistus vaatii paljon energiaa
KIERRÄTETYT KUIDUT
+ valmistus vaatii vähemmän energiaa kuin alusta asti valmistettu / viljely raaka-aine
+ kuluttaa vähemmän luonnonvaroja
+ tekokuidut kierrätetään kemiallisesti, jolloin kuidun laatu ei huonone (yleisin kierrätetty tekokuitu on polyesteri eli kierrätetty PET, jota voidaan tehdä muovipulloista tai vanhoista polyesteri-vaatteista)
- kierrätettävät luonnonkuidut prosessoidaan mekaanisesti, jolloin niiden laatu heikkenee. Uusia tekniikoita luonnonkuitujen jatkojalostukseen kehitellään parhaillaan
PELLAVA (linen / flax)
+ kasvaa helposti karussakin maaperässä
+ ei vaadi paljoa lannoitteita tai torjunta-aineita
+ ei vaadi keinokastelua
+ luja ja kestävä kuitu
- rypistyy helposti
- vaatii valkaisua vaaleiden ja kirkkaiden värien aikaansaamiseksi
- kuidun irrottaminen kasvista vaatii paljon työtä
NOKKONEN (nettle)
+ kasvaa helposti karussakin maaperässä
+ ei vaadi lannoitteita tai torjunta-aineita
+ ei vaadi keinokastelua
+ monivuotinen
+ ei rypisty kuin pellava, pehmeä kuin puuvilla
- kuidun irrottaminen kasvista vaatii paljon työtä
+ käyttö vähäistä, mutta pontetiaalia laaja-alaiseen tuotantoon
lähteet: Päivi Talvenmaa: Tekstiilit ja ympäristö Kate Fletcher: Sustainable fashion & textiles19 comments
19 Comments so far
Leave a reply
Kiitokset hyvästä blogista! Käypä kurkistamassa minun blogiini, siellä on jotain sinulle. :)
Kiitos!
Mielenkiintoset sivut!
Tässä kohtaa vois mainita myös sen, mitä kasveja kasvatetaan sademetsäaluiella, esim. soijaa.
Totta,hyvä huomio. Kun tarvitaan lisää viljelysmaata, hakataan surutta sademetsäalueita lisäpeltopinta-alan toivossa.
Tuntuu todella typerältä että hamppun viljely on niin rajoitettua, vaikka se olisi oiva materiaali moneen käyttöön. Muiden rikkaruohon tapaan se kasvaa nopeasti ja ilman apua, siitä saa kangasta ja paperia ja vielä kaupan päälle siemeniä, jotka ovat hyvää proteiinipitoista ravintoa. tarvinee alkaa viljelemään itse :D
niin ja se THC on hampun oma tuholaismyrkky.
Aivan, hampusta saa hyödynnettyä lähes kaikki osat, tehokasta.
Mitenköhän hamppu pääsisi eroon sen huonosta imagosta..?
Hei!
Mitenkäs nokkonen esimerkiksi? Esimerkiksi Sirinä-Designin tekstiilit ovat nokkosta pääasiallisesti.
Hei Lydia,
Kyllä nokkonenkin on ekologinen. Tämä lista ei ole ihan kaikenkattava, vain esimerkkejä ekologisista vaihtoehdoista. Pitänee laajentaa!
Hei! Mietityttää pellavan viljelyn ja tekstiilikäytön ympäristövaikutukset… Jaatko tietoasi, kiitos!
Hei Anna,
Kiitos ehdotuksesta, pitää nokkosen ohella kertoa myös pellavasta! Pian postausta tulossa!
Lisäys 2.6.2009: PELLAVA ja NOKKONEN lisätty Vihreät materiaalit -listaan.
Tarkempaa tietoa näistä kahdesta materiaalista löydät täältä:
http://www.vihreatvaatteet.com/lisaa-vihreita-kankaita-pellava-ja-nokkonen/
Miksi listasta puuttuu villa? Puhdas luonnonkuitu jonka muokkaus käyttäkelpoiseksi laangaksi vaatii erittäin vähän energiaa eikä saastuta juuri lainkaan. Lisäksi lampaat ylläpitävät niittyjä ja ahoja, joitten lajistoon kuuluu monia uhanalaisia kasveja ja perhosia.
Lista ei ole kaikenkattava. Tässä on vain listattu joitain materiaaleja, jotka voisivat haastaa nykyiset vallalla olevat kuidut.
Villa on eittämättä hyvä ja ekologinen. Villasta en olekaan vielä kirjoittanut, joten palaan asiaan!
Valtaisa kiitos että jalksat nähdä vaivaa näin tärkeän asian eteen! Pelastit mun illan :)
Hienoa kuulla, että blogista on iloa!
Kiva, että tämän bambuhypen keskellä jossakin otetaan huomioon myös se, että bambun tuottaminen kuiduksi on aika monimutkainen prosessi. Ihmettelen vaan, että eikös bambusta valmistettu liukoselluloosa tuoteta viskoosiksi aivan samalla tavalla kuin vaikkapa eukalyptus-, kaisla-, lehtipuu- ja havupuupohjainen selluloosa? Esimerkiksi Finatexin kuituoppaassa bambu luokitellaan yhdeksi viskoosin kauppanimistä, ei omaksi kuitulajikseen. Kuluttajia johdetaan luonnonkuituun viittavalla bambu-termillä surutta harhaan. Ketäpä nykypäivänä viskoosi kiinnostaisikaan :)
Totta, viskoosi on siis selluloosamuuntokuitu, ja bambu yksi monista raaka-aineista, joista viskoosia voidaan valmistaa.
Bambulla on oman hyvät puolensa, muttei sekään ole aukottoman ekologinen juurikin tuon tuotantoprosessinsa takia.
Onko tietoa luonnonkumin kierrättämisestä? Ekologisissa kengissä usein on käytetty näemmä luonnokumia, mutta voidaanko luonnonkumia kierrättää mitenkä?
Minun tietojeni mukaan luonnonkumia, tai mitään kumia ylipäätään, ei voida kunnolla kierrättää uudeksi kumiraaka-aineeksi.
Kumia (erityisesti autonrenkaita) tosin käytetään uudelleen esim. törmäyssuojissa ja lasten leikkikenttien pehmeänä mattona, mutta uusien kenkien raaka-aineeksi ei kierrätetystä kumista ole.
Jos vertaa luonnonkumia ja synteettistä kumia (tehty öljystä), luonnonkumin ehdoton hyvä puoli on sen maatuvuus käytön jälkeen.