Vihreät Vaatteet - Tietoa ekologisista ja eettisistä vaatteista

Ekologiset miesten ja naisten vaatteet
  • Info
  • Mikä tekee vaatteesta vihreän?
  • Vihreät materiaalit
  • Vihreät tuotemerkit
  • Ympäristömerkit
  • Kaupat
  • Palaute
  • Yhteystiedot
  • Vihreät Vaatteet

    Vihreät Vaatteet -sivustolta voit lukea vihreästä tyylistä ja vastuullisesta kuluttamisesta.

    Sivustoa ylläpitää ekologisiin ja eettisiin vaatteisiin erikoistunut vaatesuunnittelija Anniina Nurmi. Vihreät Vaatteet -sivuston lisäksi Nurmi pyörittää Green Street -verkkokaupan vaateosastoa ja suunnittelee omaa Nurmi-vaatemerkkiä.

    Lue lisää täältä.

  • Kategoriat

    • Asusteet
    • Eettinen vaate
    • Elinkaari
    • Green Street
    • House of Eco
    • Kankaat
    • Kengät
    • Kierrätys
    • Kirjat
    • Kodintekstiilit
    • Lehdet
    • Materiaalit
    • Messut
    • Musiikki
    • Nettikaupat
    • Nurmi Design
    • Nurmi-mallisto
    • Ostoksilla
    • ReUse Republic
    • Suunnittelu
    • Tapahtumat
    • Tuotantoketju
    • TV-ohjelmat
    • Uncategorized
    • Vaatekaupat
    • Vaatemerkit
    • Videot / elokuvat
    • Vihreä kulutus
    • Vihreät vaatteet -verkkokauppa
    • Vihreät Vaatteet mediassa
    • Vintage
    • Yleistä vihreistä vaatteista
    • Ympäristömerkit ja sertifikaatit

Vihreät materiaalit

Mikä kuitu tai kangas on ekologisin? Tähän ei ole yksiselitteistä vastausta, sillä jokaisella materiaalilla on omat hyvät ja huonot puolensa. Kaikkien materiaalien tuotantoprosessi vaatii energiaa ja luonnonvaroja – toiset vähemmän, toiset enemmän. Monesti ajatellaan luonnonkuitujen olevan aina ekologisin vaihtoehto, mutta myös niiden tuotanto rasittaa ympäristöä. Riippuukin paljon käyttötarkoituksesta, mikä materiaali kannattaa kuhunkin vaatekappaleeseen valita.

Jopa 80% kaikista vaatteista tehdään joko puuvillasta tai polyesteristä, joista molemmilla on kyseenalaiset vaikutukset ympäristöön. Seuraavassa listassa plussat ja miinukset materiaaleista, jotka ovat vihreitä haastajia näille kahdelle ympäristönkuormittajalle.

____________________________________________________________________

LUOMUPUUVILLA (organic cotton)

+ tuotettu ilman haitallisia keinolannoitteita tai torjunta-aineita

+ tuotanto rasittaa ympäristöä mahdollisimman vähän

+ GMO-vapaa (ei geenimuunneltuja organismeja)

- luomupuuvilla (tavallisen puuvillan tapaan) tarvitsee paljon vettä kasvaakseen

BAMBU (bamboo viscose)

+ luonnostaan ekologinen, koska ei tarvitse keinotekoisia lannoitteita tai torjunta-aineita kasvaakseen

+ nopeakasvuinen

+ sanotaan olevan antibakteerinen (eli ei likaannu helposti), joten tarvitsee vähemmän pesua

- bambu tehdään tavanomaisen viskoosin tapaan, jonka tuotantoprosessi vaatii paljon energiaa

HAMPPU (hemp)

+ luonnostaan ekologinen, koska ei tarvitse keinotekoisia lannoitteita tai torjunta-aineita kasvaakseen

+ helppo- ja nopeakasvuinen, tarvitsee vain vähän vettä kasvaakseen

+ kestävä kuitu

- vaatteissa käytettävä kuituhamppu rinnastetaan usein poltettavaan hamppuun, minkä takia kuituhamppua ei laaja-alaisesti viljellä, ja joissain maissa sen viljely on laitonta. Suomessa kuituhampun viljely on sallittua, sillä se sisältää THC-päihdeainetta vain nimeksi (maksimissaan 0,3%).

SOIJA (soy)

+ biohajoava soijakuitu valmistetaan soijapavun proteiinista

+ tunnultaan silkin ja kasmir-villan tapainen, joten haastaa monet synteettiset kuidut ja kasmir-villan

+ sanotaan olevan antibakteerinen (eli ei likaannu helposti), joten tarvitsee vähemmän pesua

- soija on ruokaraaka-aine, joten viljely vaatteita varten vie peltopinta-alaa ruoan tuotannolta

PLA (polylactic acid)

+ PLA on synteettinen kuitu kuten esim. polyesteri, mutta sitä tehdään uusiutuvista luonnonvaroista (kuten maissi ja sokeriruoko) öljyn sijaan

+ biohajoava (toisin kuin muut synteettiset kuidut)

+ tuotanto vie vähemmän energiaa ja aiheuttaa vähemmän päästöjä kuin tavanomaisten synteettisten kuitujen valmistaminen

- PLA:n raaka-aineet maissi ja sokeriruoko ovat ruokaraaka-aineita, joten niiden viljely vaatteita varten vie peltopinta-alaa ruoan tuotannolta

+ tulevaisuudessa PLA:ta voidaan tuottaa myös muista kuin ruokaraaka-aineista, kuten ruohosta tai biomassasta

- PLA:ta ei ole paljon hyödynnetty vaateteollisuudessa, koska se vaatii vielä jatkokehittelyä saavuttaakeseen erinomaiset ominaisuudet ja kestävyyden

LYOCELL

+ lyocell on biohajoava selluloosakuitu, jota tehdään puumassasta (yleisin kauppanimi Tencel)

+ lyocell valmistetaan yleensä eukalyptus-puusta, joka on hyvin nopeakasvuinen

+ ympäristöystävällinen tuotantoprosessi, sillä käytettävät liottimet ovat myrkyttömiä ja ne voidaan kierrättää uudelleen

+ voidaan pestä alhaisessa lämpötilassa

- valmistus vaatii paljon energiaa

KIERRÄTETYT KUIDUT

+ valmistus vaatii vähemmän energiaa kuin alusta asti valmistettu / viljely raaka-aine

+ kuluttaa vähemmän luonnonvaroja

+ tekokuidut kierrätetään kemiallisesti, jolloin kuidun laatu ei huonone (yleisin kierrätetty tekokuitu on polyesteri eli kierrätetty PET, jota voidaan tehdä muovipulloista tai vanhoista polyesteri-vaatteista)

- kierrätettävät luonnonkuidut prosessoidaan mekaanisesti, jolloin niiden laatu heikkenee. Uusia tekniikoita luonnonkuitujen jatkojalostukseen kehitellään parhaillaan

PELLAVA (linen / flax)

+ kasvaa helposti karussakin maaperässä

+ ei vaadi paljoa lannoitteita tai torjunta-aineita

+ ei vaadi keinokastelua

+ luja ja kestävä kuitu

- rypistyy helposti

- vaatii valkaisua vaaleiden ja kirkkaiden värien aikaansaamiseksi

- kuidun irrottaminen kasvista vaatii paljon työtä

NOKKONEN (nettle)

+ kasvaa helposti karussakin maaperässä

+ ei vaadi lannoitteita tai torjunta-aineita

+ ei vaadi keinokastelua

+ monivuotinen

+ ei rypisty kuin pellava, pehmeä kuin puuvilla

- kuidun irrottaminen kasvista vaatii paljon työtä

+ käyttö vähäistä, mutta pontetiaalia laaja-alaiseen tuotantoon

lähteet:
Päivi Talvenmaa: Tekstiilit ja ympäristö
Kate Fletcher: Sustainable fashion & textiles

Comments (26)

  1. tai-tai says 19/11/2008 at 8:00 pm

    Kiitokset hyvästä blogista! Käypä kurkistamassa minun blogiini, siellä on jotain sinulle. :)

  2. Anniina says 21/11/2008 at 9:07 pm

    Kiitos!

  3. Erkki says 10/02/2009 at 9:32 pm

    Mielenkiintoset sivut!
    Tässä kohtaa vois mainita myös sen, mitä kasveja kasvatetaan sademetsäaluiella, esim. soijaa.

  4. Anniina says 13/02/2009 at 9:49 pm

    Totta,hyvä huomio. Kun tarvitaan lisää viljelysmaata, hakataan surutta sademetsäalueita lisäpeltopinta-alan toivossa.

  5. taian says 17/02/2009 at 7:44 pm

    Tuntuu todella typerältä että hamppun viljely on niin rajoitettua, vaikka se olisi oiva materiaali moneen käyttöön. Muiden rikkaruohon tapaan se kasvaa nopeasti ja ilman apua, siitä saa kangasta ja paperia ja vielä kaupan päälle siemeniä, jotka ovat hyvää proteiinipitoista ravintoa. tarvinee alkaa viljelemään itse :D

    niin ja se THC on hampun oma tuholaismyrkky.

  6. Anniina says 19/02/2009 at 8:58 pm

    Aivan, hampusta saa hyödynnettyä lähes kaikki osat, tehokasta.

    Mitenköhän hamppu pääsisi eroon sen huonosta imagosta..?

  7. Lydia says 13/05/2009 at 9:41 am

    Hei!

    Mitenkäs nokkonen esimerkiksi? Esimerkiksi Sirinä-Designin tekstiilit ovat nokkosta pääasiallisesti.

  8. Anniina says 17/05/2009 at 12:01 pm

    Hei Lydia,

    Kyllä nokkonenkin on ekologinen. Tämä lista ei ole ihan kaikenkattava, vain esimerkkejä ekologisista vaihtoehdoista. Pitänee laajentaa!

  9. Anna says 26/05/2009 at 12:15 pm

    Hei! Mietityttää pellavan viljelyn ja tekstiilikäytön ympäristövaikutukset… Jaatko tietoasi, kiitos!

  10. Anniina says 30/05/2009 at 1:26 pm

    Hei Anna,

    Kiitos ehdotuksesta, pitää nokkosen ohella kertoa myös pellavasta! Pian postausta tulossa!

  11. Anniina says 02/06/2009 at 7:58 pm

    Lisäys 2.6.2009: PELLAVA ja NOKKONEN lisätty Vihreät materiaalit -listaan.

    Tarkempaa tietoa näistä kahdesta materiaalista löydät täältä:
    http://www.vihreatvaatteet.com/lisaa-vihreita-kankaita-pellava-ja-nokkonen/

  12. Lauri Oksanen says 05/09/2009 at 1:40 am

    Miksi listasta puuttuu villa? Puhdas luonnonkuitu jonka muokkaus käyttäkelpoiseksi laangaksi vaatii erittäin vähän energiaa eikä saastuta juuri lainkaan. Lisäksi lampaat ylläpitävät niittyjä ja ahoja, joitten lajistoon kuuluu monia uhanalaisia kasveja ja perhosia.

  13. Anniina says 08/09/2009 at 6:02 pm

    Lista ei ole kaikenkattava. Tässä on vain listattu joitain materiaaleja, jotka voisivat haastaa nykyiset vallalla olevat kuidut.

    Villa on eittämättä hyvä ja ekologinen. Villasta en olekaan vielä kirjoittanut, joten palaan asiaan!

  14. jes says 26/10/2009 at 8:51 pm

    Valtaisa kiitos että jalksat nähdä vaivaa näin tärkeän asian eteen! Pelastit mun illan :)

  15. Anniina says 27/10/2009 at 3:42 pm

    Hienoa kuulla, että blogista on iloa!

  16. Lotta says 02/02/2010 at 10:49 pm

    Kiva, että tämän bambuhypen keskellä jossakin otetaan huomioon myös se, että bambun tuottaminen kuiduksi on aika monimutkainen prosessi. Ihmettelen vaan, että eikös bambusta valmistettu liukoselluloosa tuoteta viskoosiksi aivan samalla tavalla kuin vaikkapa eukalyptus-, kaisla-, lehtipuu- ja havupuupohjainen selluloosa? Esimerkiksi Finatexin kuituoppaassa bambu luokitellaan yhdeksi viskoosin kauppanimistä, ei omaksi kuitulajikseen. Kuluttajia johdetaan luonnonkuituun viittavalla bambu-termillä surutta harhaan. Ketäpä nykypäivänä viskoosi kiinnostaisikaan :)

  17. Anniina says 05/02/2010 at 7:56 pm

    Totta, viskoosi on siis selluloosamuuntokuitu, ja bambu yksi monista raaka-aineista, joista viskoosia voidaan valmistaa.

    Bambulla on oman hyvät puolensa, muttei sekään ole aukottoman ekologinen juurikin tuon tuotantoprosessinsa takia.

  18. Anu says 12/02/2010 at 4:01 pm

    Onko tietoa luonnonkumin kierrättämisestä? Ekologisissa kengissä usein on käytetty näemmä luonnokumia, mutta voidaanko luonnonkumia kierrättää mitenkä?

  19. Anniina says 13/02/2010 at 11:24 am

    Minun tietojeni mukaan luonnonkumia, tai mitään kumia ylipäätään, ei voida kunnolla kierrättää uudeksi kumiraaka-aineeksi.

    Kumia (erityisesti autonrenkaita) tosin käytetään uudelleen esim. törmäyssuojissa ja lasten leikkikenttien pehmeänä mattona, mutta uusien kenkien raaka-aineeksi ei kierrätetystä kumista ole.

    Jos vertaa luonnonkumia ja synteettistä kumia (tehty öljystä), luonnonkumin ehdoton hyvä puoli on sen maatuvuus käytön jälkeen.

  20. Eliza says 01/04/2010 at 10:52 pm

    Luoja, mä en tienny, että nokkosestakin voi tehdä vaatteita. No, tulipahan opittua jotain uutta tänäänkin:).

    Kiitti tosi paljon että oot perustanu tällaisen blogin:).
    Vihreämpi elämä kiinnostaa hirveesti mutta tietoni siitä on vielä aika vähäiset. Kiitti että jaat sitä tietoo:)).

  21. Heidi says 17/09/2010 at 4:17 pm

    En sanoisi että on negatiivinen seikka (-), että nokkoskuidun irrottaminen ja muokkaus vaatii paljon työtä -juuri se nimittäin työllistää paljon ihmisiä esim. Nepalin vuoristokylissä.. Kemikaalejakaan siihen ei tarvita, jonkin verran vettä kylläkin ja maissijauhoja :)

    Muuntokuitujen, kuten rayonin ja tencelin valmistuksesta olisi kiva saada lisääkin tietoa ja siitä, mitä ja kuinka paljon kemikaaleja siinä käytetään… Aiheesta artikkeli Wikissä http://en.wikipedia.org/wiki/Rayon (maininta siitä kuinka USA:ssa valmistajia on kielletty käyttämään bambu-nimikettä rayonista).

  22. kehrääjä says 05/04/2011 at 7:33 pm

    “Suomessa kuituhampun viljely on sallittua, sillä se sisältää THC-päihdeainetta vain nimeksi (maksimissaan 0,3%)” Olen nyt kahtena vuonna tuloksetta etsinyt KUITUhampun siemeniä, tarkoituksena kasvattaa itselle kuitua kehrättäväksi. En vain löydä! Aiemmin Isoäidin kasveilla on ollut kuituhamppua myynnissä, vaan ei enää. Osaako joku kertoa MISTÄ IHMEESTÄ siemeniä saa? Kaikenlaisia öljy ja huume hamppujen siemeniä on netti pullollaan, on aivan järjetöntä että huumehamppua löytäisi netistä vaikka kuinka helposti mutta hyötykasvin kuituhampun siemenet ovat saavuttamattomissa! Järjetöntä!

  23. Anniina says 05/04/2011 at 8:13 pm

    Hei Kehrääjä,
    Ajaisivatkohan Ruohonjuuren myymät hampunsiemenet asian?
    http://www.ruohonjuuri.fi/ajankohtaista/ajankohtainen/article/sun-seed-hampunsiemen-250g-1/?tx_ttnews%5BbackPid%5D=4&cHash=18f7c8dca1c45f3ffb2f746cc6ec4b7f

  24. Niina says 17/11/2011 at 7:38 pm

    Ei villankaan tuotanto välttämättä ole ympäristöystävällistä, kun otetaan koko lampaankasvatusprosessi ja villan käsittelyjen määrä huomioon. Esim. merino-lampaiden villaa on “myrkytetty” suoraan lampaan päälle, jotta tuotantoprosessi lyhenisi… Toiminta on kuulemma nykyään lopetettu, mutta kuka sen tietää minkä villavaatteen lampaat kärsivät ja minkä eivät.

  25. Anniina says 17/11/2011 at 8:42 pm

    Hei Niina,

    Ihan totta: villan tuotanto voi olla hyvinkin epäympäristöystävällinen, mutta toisaalta on olemassa myös luomuvillaa, jossa niin eläimet kuin ympäristökin on otettu paremmin huomioon.

    Lisää pohdintaa täällä: http://www.vihreatvaatteet.com/ekologinen-villa/

  26. Ansku says 29/01/2012 at 11:19 pm

    Osaisiko joku neuvoa, mistä voisi / kannattaisi hankkia ekologisia lankoja kutomiseen?

Leave a Reply Cancel reply

Required fields are marked *




CAPTCHA Image
Refresh Image


  • Viimeisimmät

    • Ravintolapäivänä herkkuja ja vastuullisia vaatteita Viiskulmassa
    • MINT-messut Amsterdamissa
    • Etsitään harjoittelijaa
    • Hiekkapuhalletut farkut historiaa?
    • Ekoalan toimijoiden verkostoituminen
Blogin 3 viimeisintä kategorioittain

Ekologiset materiaalit

  • Tekstiilit kiertoon: kierrätyspuuvilla ja kierrätyspolyesteri
  • Mikä korvaa puuvillan?
  • Nahka, turkis ja villa
  • Vihreä kulutus

  • Ekoalan toimijoiden verkostoituminen
  • H&M ja Conscious Collection – oikeasti ekoa?
  • Vaatelainaamo Helsinkiin!
  • Eettiset vaatteet

  • Hiekkapuhalletut farkut historiaa?
  • Vinksahtanut vaateteollisuus
  • Halvat farkut eivät ole eettisimmät
  • Green Street

  • Sock Designers -luomusukat
  • Tunnelmia Kierrätystehtaalta
  • Green Street Kierrätystehtaalla tänä viikonloppuna!
  • Nurmi

  • Nurmi esillä Lontoossa!
  • Nurmi & uusionahka
  • Nurmi & Finnish Catwalk
  • Fashion Designer - Anniina Nurmi
  • Nurmi Design